Ulkomaan merikuljetukset ylittivät 7,5 miljoonan tonnin rajan marraskuussa 2025. Viennin kasvu kompensoi tuonnin laskun, ja kokonaistavaramäärä nousi prosentin viime vuodesta. Vientiteollisuuden piristyminen näkyy nyt selvästi satamien liikenteessä.
Vienti veti, tuonti laski – kokonaismäärä nousi
Tilastokeskuksen tuoreimpien lukujen mukaan Suomen ulkomaan meriliikenteessä kuljetettu tavaramäärä oli marraskuussa 7,5 miljoonaa tonnia. Määrä oli prosentin suurempi kuin vuoden 2024 marraskuussa, mikä kertoo viennin selvästä elpymisestä.
Vientimäärät kasvoivat peräti kuusi prosenttia vuodentakaisesta ja nousivat 3,8 miljoonaan tonniin. Samalla tuontimäärät laskivat neljä prosenttia ja jäivät 3,7 miljoonaan tonniin. Vienti ohitti siis tuonnin volyymiltään, mikä on poikkeuksellista Suomen ulkomaankaupan rakenteessa.
Kuljetustilastot heijastavat suoraan talouden aktiviteettia: viennin kasvu kertoo suomalaisten tuotteiden kysynnästä maailmanmarkkinoilla, kun taas tuonnin lasku voi viitata kotimaan investointien ja kulutuksen maltillistumiseen.
Metsäteollisuuden vienti ja energiatuonnin muutos taustalla
Marraskuun kuljetustilastojen taustalla vaikuttavat useat rakenteelliset tekijät. Suomen viennistä merkittävä osa koostuu metsäteollisuuden tuotteista, joiden kysyntä on pysynyt vakaana erityisesti Euroopan markkinoilla. Sellun ja kartongin vienti on jatkunut vahvana pakkausmateriaalien kysynnän kasvaessa.
Tuonnin laskuun on puolestaan vaikuttanut energiatuonnin rakennemuutos. Venäjän energian tuonnin päättyminen on muuttanut pysyvästi Suomen tuontirakennetta. Kivihiilen ja raakaöljyn merikuljetukset ovat vähentyneet, vaikka LNG-tuonti on osittain korvannut menetettyjä volyymeja.
Lisäksi kotimaisen teollisuuden raaka-ainevarastojen täydennystahti on hidastunut taloudellisen epävarmuuden myötä. Yritykset operoivat pienemmillä varastoilla ja tilaavat pienempiä eriä.
Satamaliitto: ”Viennin vire on ilahduttava”
Suomen Satamaliitto on seurannut kehitystä tyytyväisenä. Viennin kasvu kuuden prosentin tahtia osoittaa, että suomalaiselle teollisuudelle on kysyntää huolimatta Euroopan talouden haasteista.
Meriliikenteen merkitys Suomen ulkomaankaupalle on kriittinen: noin 90 prosenttia tavarakaupasta kulkee meriteitse. Satamien kautta kulkeva tavaravirta on suora mittari maan taloudellisesta toimeliaisuudesta.
Tilastokeskuksen luvut kattavat kaikki Suomen satamat, ja ne perustuvat satamien toimittamiin tietoihin laivausmääristä. Marraskuun tilastot vahvistavat syksyn aikana nähdyn positiivisen trendin viennin osalta.
Kauppataseen kannalta myönteinen signaali
Viennin nousu ja tuonnin lasku parantavat Suomen kauppatasetta, mikä on tervetullutta kehitystä pitkään alijäämäisen ulkomaankaupan jälkeen. Tavarakaupan vaihtosuhde on kääntynyt edullisemmaksi.
Sijoittajien kannalta kehitys tukee vientiteollisuuden yhtiöitä. Erityisesti metsäteollisuuden pörssiyhtiöt ovat hyötyneet parantuneesta vientikysynnästä. Myös logistiikka-alan yritykset, kuten satamaoperaattorit ja varustamot, saavat osansa kasvaneista volyymeista.
Kuluttajien näkökulmasta tuonnin lasku voi näkyä tiettyjen tuontitavaroiden saatavuudessa ja hinnoissa, joskin vaikutus on toistaiseksi rajallinen. Suurempi merkitys on viennin kasvun tuomalla työllisyysvaikutuksella teollisuuspaikkakunnilla.
Vuoden 2025 kokonaiskuva selviää helmikuussa
Tilastokeskus julkaisee joulukuun 2025 kuljetustilastot helmikuussa 2026, jolloin valmistuu myös koko vuoden kokonaiskuva. Analyytikot odottavat mielenkiinnolla, jatkuuko viennin kasvu myös vuodenvaihteen yli.
Meriliikenteen osalta huomio kiinnittyy myös jäätalven vaikutuksiin. Ankara talvi voi hidastaa liikennettä ja nostaa kuljetuskustannuksia alkuvuodesta. Jäänmurtokapasiteetti on kuitenkin hyvällä tasolla.
