Tutkimuslaitos Laboren tuore ennuste maalaa synkän kuvan Suomen talouskehityksestä lähivuosille. Bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna vain 0,9 prosenttia, ja vaikka kasvu kiihtyy hitaasti vuosina 2027–2028, jää se edelleen selvästi pitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle. Ennustetta painavat Iranin sodan laukaisema energiahintojen räjähdysmäinen nousu sekä Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka.
Kasvuodotukset matalimmillaan vuosiin
Laboren kevään 2026 ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvu jää tänä vuonna vaatimaiseen 0,9 prosenttiin. Vuonna 2027 kasvun odotetaan kiihtyvän 1,2 prosenttiin ja vuonna 2028 edelleen 1,5 prosenttiin. Luvut ovat historiallisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen matalia ja jäävät kauas 2010-luvun jälkipuoliskon noin 2–3 prosentin vuosittaisesta keskikasvusta.
Ennusteen keskeisin painolasti on Iranin sodan aiheuttama energiamarkkinoiden mullistus. Konfliktin kärjistyminen on nostanut raakaöljyn hinnan yli 120 dollariin barrelilta, ja maakaasun hinnat Euroopassa ovat palanneet vuoden 2022 kriisitasoille. Suomen energiaintensiivinen teollisuus – erityisesti metsä-, kemian- ja metalliteollisuus – kärsii kohonneista tuotantokustannuksista.
Toinen merkittävä epävarmuustekijä liittyy Yhdysvaltojen kauppapolitiikkaan. Washingtonin asettamat uudet tullit eurooppalaisille teräs- ja alumiinituotteille ovat jo heijastuneet suomalaisten viejien tilauskantaan, ja lisätoimien uhka pitää yritykset varovaisina investointipäätöksissään.
Laboren ennusteessa korostetaan, että suhdannenäkymä pysyy poikkeuksellisen arvaamattomana. Geopoliittisten jännitteiden purkautuminen tai kärjistyminen voi muuttaa kasvunäkymiä merkittävästi suuntaan tai toiseen.
Energiahintojen nousu iski alkuvuodesta
Iranin sodan eskaloituminen helmikuussa 2026 loi maailmantalouteen shokin, jonka vaikutukset näkyvät nyt täydellä voimallaan. Hormuzinsalmen kautta kulkevan öljyliikenteen häiriintyminen ja epävarmuus fossiilisten polttoaineiden saatavuudesta ovat nostaneet energian hintaa tavalla, jota ei ole nähty sitten vuoden 2022 Venäjän hyökkäyssodan alkuvaiheiden.
Suomelle tilanne on erityisen haastava, sillä maamme teollisuus on energiaintensiivistä ja riippuvaista kilpailukykyisistä energiahinnoista. Vaikka Suomi on viime vuosina lisännyt merkittävästi uusiutuvan energian kapasiteettia, fossiilisten polttoaineiden globaali hintakehitys heijastuu silti sähkön markkinahintaan pohjoismaisen hintamekanismin kautta.
Kotitalouksien ostovoima on puristuksessa sekä energialaskujen kasvun että yleisen inflaation kiihtymisen vuoksi. Laboren arvion mukaan kuluttajahintojen nousu kiihtyy tänä vuonna 3,5 prosenttiin, mikä syö kotitalouksien reaalituloja ja jarruttaa yksityistä kulutusta.
”Epävarmuus pakottaa yritykset odottavalle kannalle”
Laboren tutkimusjohtajan mukaan ennusteen suurin huolenaihe ei ole niinkään tämänhetkinen kasvuluku vaan epävarmuuden lamaannuttava vaikutus investointeihin. Yritysten haastattelut paljastavat, että monet suuret investointipäätökset on siirretty odottamaan selkeämpiä näkymiä.
”Näemme tällä hetkellä ilmiön, jossa yritykset istuvat kassojensa päällä. Investointien viivästyminen on erityisen huolestuttavaa, koska se hidastaa tuottavuuden kasvua ja heikentää talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalia”, ennusteessa todetaan.
Elinkeinoelämän keskusliiton ekonomistit ovat jakaneet huolen. EK:n tuoreessa suhdannebarometrissa teollisuusyritysten luottamus oli matalimmillaan sitten koronakriisin alkuvaiheiden. Erityisesti vientiyritysten näkymät ovat heikentyneet Yhdysvaltojen kauppapoliittisten toimien vuoksi.
Suomen Pankin pääjohtaja on korostanut viime viikolla, että rahapolitiikan liikkumavara on rajallinen tilanteessa, jossa inflaatio on kiihtymässä. Euroopan keskuspankki joutuu tasapainottelemaan kasvun tukemisen ja hintavakauden välillä, eikä merkittäviä koronlaskuja ole odotettavissa lähikuukausina.
Vaikutukset talouteen ja sijoittajiin
Sijoittajien kannalta ennuste merkitsee varovaisten näkymien jatkumista Helsingin pörssissä. Energiaintensiivisten yhtiöiden tuloskehitys on epävarmaa, ja vientiteollisuuden haasteet heijastuvat laajemminkin pörssiyhtiöiden arvostuksiin. Analyytikot suosittelevat defensiivisten sektoreiden – kuten päivittäistavarakaupan ja terveydenhuollon – painottamista salkuissa.
Työmarkkinoilla ennuste ennakoi maltillista työttömyyden nousua. Laboren arvion mukaan työttömyysaste nousee tänä vuonna 7,8 prosenttiin ja pysyy 7,5–8,0 prosentin haarukassa ennustejakson loppuun saakka. Uusia työpaikkoja syntyy pääasiassa palvelusektorille, mutta teollisuuden työpaikat vähenevät rakennemuutoksen ja heikon suhdanteen yhteisvaikutuksesta.
Asuntomarkkinoilla matala korkotaso olisi normaalisti tukeva tekijä, mutta kotitalouksien heikentynyt ostovoima ja epävarmuus tulevaisuudesta pitävät asuntokaupan vaisuna. Rakennusala kärsii sekä korkeista materiaalihinnoista että heikentyneestä kysynnästä.
Julkisen talouden näkökulmasta hidas kasvu tarkoittaa verokertymien jäämistä odotettua pienemmiksi. Hallituksen budjettikehykset joutuvat koetukselle, ja paineita sopeutustoimiin syntyy entisestään.
Mitä tapahtuu seuraavaksi
Laboren mukaan lähikuukausien kehitys riippuu ratkaisevasti kahdesta tekijästä: Iranin tilanteen kehityksestä ja Yhdysvaltojen kauppapoliittisista linjauksista. Mikäli Lähi-idän tilanne rauhoittuu ja energian hinnat kääntyvät laskuun, kasvuennusteita saatetaan tarkistaa ylöspäin jo syksyllä.
Vastaavasti konfliktin laajeneminen tai uudet kauppasotaa kärjistävät toimet voisivat painaa Suomen talouden taantumaan. Labore julkaisee seuraavan suhdanne-ennusteensa syyskuussa 2026, jolloin myös alkuvuoden toteutuneet luvut antavat tarkemman kuvan talouden tilasta.
