Tilastokeskuksen tuoreet luvut paljastavat käänteen rakennusalalla: kustannukset nousivat marraskuussa 2,0 prosenttia vuodentakaisesta. Useiden kuukausien laskusuhdanteen jälkeen rakentamisen hinnat ovat kääntyneet jälleen ylöspäin, mikä heijastuu väistämättä asuntojen hintoihin ja rakennushankkeiden kannattavuuteen.
Kustannusnousu katkaisee laskutrendin
Tilastokeskuksen marraskuussa 2025 julkaisema rakennuskustannusindeksi osoittaa, että rakentamisen kokonaiskustannukset olivat 2,0 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuoden 2024 marraskuussa. Käänne on merkittävä, sillä aiemmat kuukausilukemat ovat osoittaneet laskevaa trendiä.
Indeksi mittaa uudisrakentamisen kustannuskehitystä ja kattaa työvoiman, rakennusmateriaalien sekä muiden tuotannontekijöiden hinnat. Marraskuun lukema viittaa siihen, että rakennusalan deflaatiovaihe on ainakin toistaiseksi ohi.
Kustannusnousun taustalla vaikuttavat useat tekijät. Rakennusmateriaalien, erityisesti betonin ja teräksen, hinnat ovat kääntyneet nousuun globaalin kysynnän elpymisen myötä. Samalla työvoimakustannukset ovat kasvaneet alan palkkaneuvotteluiden seurauksena.
Kuukausitasolla kustannusten nousu on ollut maltillisempaa, mutta vuositason vertailu paljastaa selkeän suunnanmuutoksen. Tämä ennakoi haasteita erityisesti niille rakennushankkeille, joiden budjetit on laadittu laskevien kustannusten oletuksella.
Rakennusala toipuu kriisivuosista
Rakennuskustannusten käänne tapahtuu tilanteessa, jossa suomalainen rakennusala on kamppaillut poikkeuksellisen vaikean jakson kanssa. Korkojen nousu vuosina 2022–2023 romahdutti asuntorakentamisen aloitukset ja ajoi lukuisia rakennusyhtiöitä taloudellisiin vaikeuksiin.
Vuoden 2024 aikana tilanne alkoi vähitellen tasaantua. Euroopan keskuspankin korkolasku sekä inflaation hidastuminen toivat helpotusta, ja rakennuslupia myönnettiin jälleen enemmän. Samalla materiaalikustannukset laskivat merkittävästi huipputasoistaan.
Nyt alkava kustannusnousu heijastaa osittain talouden normalisoitumista. Rakennusmateriaalien tuottajat ovat saaneet takaisin hinnoitteluvoimaansa kysynnän elpyessä, ja alan työllisyystilanne on parantunut.
Rakentajat varautuvat kustannuspaineisiin
Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo arvioi, että kustannusnousu on odotettua kehitystä talouden elpymisvaiheessa.
”Rakennuskustannusten lievä nousu kertoo siitä, että ala on toipumassa kriisistä. Kysyntä on elpymässä ja se heijastuu väistämättä hintoihin. Olennaista on, että nousu pysyy hallittuna”, Vihmo toteaa.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Tytti Martikainen muistuttaa, että yksittäisen kuukauden lukemasta ei voi vielä vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
”Kahden prosentin vuosinousu on historiallisesti tarkasteltuna varsin maltillinen. Kriittistä on seurata, jatkuuko trendi samansuuntaisena alkuvuonna 2026”, Martikainen sanoo.
Asuntojen hinnat ja vuokrat paineessa
Rakennuskustannusten nousu välittyy lopulta asunnonostajille ja vuokralaisille. Uudisasuntojen hinnoissa kustannuspaineet näkyvät tyypillisesti 6–12 kuukauden viiveellä.
Kiinteistönvälitysalan näkökulmasta tilanne on kaksijakoinen. Toisaalta nousevat rakennuskustannukset tukevat olemassa olevan asuntokannan arvoja, toisaalta ne voivat hidastaa uudistuotannon käynnistymistä.
Sijoittajille kustannuskehitys merkitsee sitä, että rakennusyhtiöiden marginaalit ovat edelleen paineessa. Ne yhtiöt, jotka ovat onnistuneet lukitsemaan materiaalihintoja pitkillä sopimuksilla, pärjäävät todennäköisesti kilpailijoitaan paremmin.
Kuluttajien kannalta olennaista on, että asuntolainojen korot ovat edelleen selvästi matalammalla tasolla kuin huippuvuosina. Tämä kompensoi osittain rakennuskustannusten nousun vaikutusta asumisen kokonaiskustannuksiin.
Alkuvuosi 2026 näyttää suunnan
Seuraavat kuukaudet paljastavat, onko kyseessä pysyvämpi käänne vai yksittäinen piikki. Tilastokeskus julkaisee joulukuun rakennuskustannusindeksin tammikuun puolivälissä.
Rakennusteollisuuden ennusteiden mukaan kustannusten nousuvauhti pysyy todennäköisesti 1,5–2,5 prosentin haarukassa vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla. Mikäli talouden elpyminen jatkuu odotettua vahvempana, paineet voivat kasvaa.
