Orpo: EU-budjettiehdotus pitää maatalouden tulotuet komission esittämällä tasolla – puolustusrahan leikkaus pettymys
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan uusi ehdotus EU:n vuosien 2028–2034 budjetiksi pitää maatalouden tulotuet ja rajaturvallisuuden rahoituksen komission ehdottamalla tasolla. Pääministeri Petteri Orpon mukaan Suomi ei voi vielä hyväksyä esitystä.

Lyhyesti
- Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan uusi ehdotus EU:n vuosien 2028–2034 budjetiksi ei leikkaa maatalouden tulotukia komission ehdotukseen verrattuna.
- Myös pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tuki on huomioitu, ja rajaturvallisuuden rahoitus säilyy komission ehdotuksen tasolla.
- Pääministeri Petteri Orpon mukaan kokonaisuus on silti liian suuri ja puolustusrahoituksen leikkaus on pettymys, joten Suomi ei voi vielä hyväksyä esitystä.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan António Costan päivitetty ehdotus EU:n vuosien 2028–2034 rahoituskehyksestä ei leikkaa maatalouden tulotukia komission aiempaan ehdotukseen verrattuna. Asia käy ilmi valtioneuvoston kanslian tiedotteesta 21.11.2026. Pääministeri Petteri Orpon mukaan Suomelle tärkeissä asioissa on edetty, mutta esitys vaatii vielä työtä, ennen kuin Suomi voi hyväksyä sen.
Mitä ehdotuksessa on Suomelle
Valtioneuvoston kanslian mukaan puheenjohtajan ehdotuksessa on kolme Suomen kannalta myönteistä asiaa:
- Maatalouden tulotuet: niihin ei esitetä leikkauksia komission ehdotukseen verrattuna.
- Pohjoiset harvaan asutut alueet: niiden tuki on huomioitu ehdotuksessa.
- Rajaturvallisuus ja sisäasiat: kansallisiin suunnitelmiin varattu rahoitus säilyy komission ehdotuksen tasolla.
”Suomalaisille viljelijöille on tärkeää, että maatalouden tulotukiin ei esitetä leikkauksia komission ehdotukseen verrattuna. Myös rajaturvallisuuden rahoituksen tasosta on pidetty kiinni”, Orpo sanoo tiedotteessa.
Orpo kertoo ajaneensa sitä, että pysyvistä haitoista kärsivien pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus jatkuu. Suomi hakee tiedotteen mukaan edelleen kokonaisratkaisua, joka vastaa Venäjän aiheuttamiin kustannuksiin ja ottaa huomioon itärajan erityistilanteen. ”Venäjän raja-alueiden tarpeisiin, kuten elinvoiman vahvistamiseen, on osoitettava riittävästi rahoitusta”, Orpo sanoo.
Kokonaisuus liian suuri ja puolustus kärsii
Suomen tavoitteena on valtioneuvoston kanslian mukaan pienempi ja uudistettu EU-budjetti, joka vahvistaa Euroopan turvallisuutta ja kilpailukykyä. Puheenjohtajan esityksessä on löydetty säästöjä muun muassa koheesiorahoituksesta.
Hallituksen arvion mukaan kokonaisuus on kuitenkin edelleen liian suuri. Lisäksi suhteettoman suuri osa leikkauksista kohdistuu puolustukseen ja kilpailukykyyn. ”Puolustusrahoituksen leikkaaminen komission ehdotukseen verrattuna on pettymys”, Orpo sanoo. Hänen mukaansa puolustukseen on panostettava enemmän sekä EU:ssa että jäsenvaltioissa.
Orpon mukaan Suomessa on paljon toimijoita, jotka tulevat hyötymään uuden rahoituskehyksen välineistä erityisesti puolustuksessa, turvallisuudessa, kilpailukyvyssä ja tutkimuksessa. Hallitus on hänen mukaansa valmis ratkaisuun, joka on kustannuksiltaan kohtuullinen ja painotuksiltaan oikea.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä
Viljelijälle tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että uusin neuvotteluehdotus ei heikennä tulotukia komission esittämästä tasosta. On kuitenkin hyvä huomata, että vertailukohta on komission ehdotus, ei nykyinen tukitaso. Tiedote ei kerro euromääriä, joten sen perusteella ei voi arvioida, muuttuuko yksittäisen tilan tuki nykyisestä. Ehdotus ei myöskään ole lopullinen, koska Suomi ei hallituksen mukaan voi vielä hyväksyä sitä.
Yrittäjille ja sijoittajille kiinnostavin kohta on puolustus ja kilpailukyky. Koska leikkauksista suhteettoman suuri osa kohdistuu juuri näihin, tämä tarkoittaa käytännössä, että niihin olisi ehdotuksen mukaan tarjolla vähemmän rahaa kuin komission esityksessä. Juuri näillä aloilla Orpo arvioi monien suomalaisten toimijoiden hyötyvän uuden rahoituskehyksen välineistä. Itä- ja Pohjois-Suomessa toimiville yrityksille ja kunnille merkitystä on puolestaan sillä, säilyykö harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus ja saadaanko raja-alueille lisärahaa.
Seuraavaksi kannattaa seurata, miten jäsenmaat muokkaavat ehdotusta. Hallituksen tavoitteena on pienempi kokonaisbudjetti, mutta samalla Orpo pitää puolustusrahoituksen leikkausta pettymyksenä ja on ajanut pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisrahoituksen jatkumista. Kannattaa seurata, miten nämä tavoitteet sovitetaan yhteen lopullisessa kompromississa.



