Kansalaisaloite: Microsoftille lähes 1,2 miljardia julkista rahaa – Saksan osavaltio kertoo säästävänsä yli 15 miljoonaa
Digitaalinen itsenäisyys -aloitteen mukaan Suomen julkinen sektori maksoi vuonna 2024 Microsoftille lähes 1,2 miljardia euroa. Aloite ei kerro luvun lähdettä. Saksan Schleswig-Holstein kertoo säästävänsä Microsoft Officesta luopumalla, ja Ranskan tilintarkastustuomioistuin arvioi, paljonko valtio voisi säästää avoimilla ohjelmilla.

Lyhyesti
- Digitaalinen itsenäisyys -kansalaisaloitteen mukaan Suomen julkinen sektori maksoi Microsoftille lähes 1,2 miljardia euroa vuonna 2024, mutta aloite ei kerro luvun lähdettä.
- Saksan Schleswig-Holstein kertoo säästävänsä LibreOfficeen siirtymällä jo yli 15 miljoonaa euroa lisenssikuluissa, kun kertainvestoinnit vuonna 2026 ovat yhdeksän miljoonaa euroa.
- Ranskan tilintarkastustuomioistuin arvioi avoimien ohjelmien säästävän valtiolta 30–65 miljoonaa euroa vuodessa, mutta useimmat ministeriöt haluavat pitää Microsoft Officen.
- Microsoft-maksut 2024 (aloite)
- lähes
- 1,2mrd. €
- aloitteen oma luku, lähdettä ei nimetä
- Aloitteen kannatusilmoitukset
- 50 819
- keruuaika päättyi 4.8.2026
- Schleswig-Holsteinin lisenssisäästö
- yli
- 15milj. €
- kertainvestoinnit 2026: 9 milj. €
- Ranskan säästöarvio
- 30–65milj. € / vuosi
- lisensseihin 61 milj. € vuonna 2025
Kansalaisaloite Digitaalinen itsenäisyys väittää, että Suomen julkinen sektori maksoi vuonna 2024 pelkästään Microsoftille lähes 1,2 miljardia euroa ohjelmistojen käyttöoikeuksista. Muualla Euroopassa osa julkishallinnosta korvaa jo Microsoft Officea avoimen lähdekoodin ohjelmilla. Saksan Schleswig-Holsteinin osavaltio kertoo säästävänsä jo yli 15 miljoonaa euroa lisenssikuluissa. Ranskan valtiontaloutta valvova tilintarkastustuomioistuin kehottaa valtiota samaan suuntaan. Kyse on veronmaksajien rahasta ja siitä, kuka hallitsee viranomaisten tietoja.
Näytä luvut taulukkona
| Ajankohta | € / työpiste |
|---|---|
| Sisäministeriö | 20 |
| Keskiarvo | 87 |
| Kulttuuriministeriö | 378 |
Lähde: Banque des Territoires
Mitä kansalaisaloite vaatii
Aloite on päivätty 4.2.2026, ja se on muodoltaan ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä. Siinä esitetään lakia, jonka mukaan julkisen hallinnon kriittiset tiedot ja palvelut, kuten vaalijärjestelmät ja sosiaaliturvatiedot, toteutettaisiin yksinomaan suomalaisten ja eurooppalaisten toimijoiden omistamilla palvelimilla EU/ETA-alueella. Ohjelmistojen pitäisi olla eurooppalaisia tai avoimia. Viranomaisten pitäisi myös tunnistaa ja vähentää riippuvuutta EU/ETA-alueen ulkopuolisista toimijoista, laatia jatkuvuussuunnitelmat ja välttää kohtuutonta riippuvuutta yhdestä palveluntarjoajasta. Vaatimukset kirjattaisiin julkisten hankintojen tarjouspyyntöihin.
Esimerkkeinä aloitteessa mainitaan, että Kela suunnittelee siirtävänsä osan järjestelmistään amerikkalaisille palvelimille vuodesta 2027 alkaen, Verohallinto siirtää verotietoja Microsoftin Azure-pilvipalveluun ja oikeusministeriö suunnittelee vaalidatan siirtämistä Amazon Web Servicesiin.
Lähes 1,2 miljardin euron luku on aloitteen oma väite. Aloitesivulla ei kerrota, mihin tilastoon tai selvitykseen se perustuu, joten sitä ei voi pitää virallisena lukuna. Fondian verkkosivuilla julkaistu blogikirjoitus toistaa saman summan ja kuvaa sen noin kolmannekseksi julkisen sektorin vuoden 2024 IT-hankinnoista, mutta sekään ei nimeä lähdettä.
Aloitesivun mukaan aloitteella on 50 819 kannatusilmoitusta, ja keruuaika päättyi 4.8.2026. Seuraaviksi vaiheiksi sivulla on merkitty kannatusilmoitusten tarkastus ja lähetys eduskuntaan.
Hallitus laati tiekartan
Valtioneuvoston tiedotteen mukaan yhteiskunnan uudistamisen ministerityöryhmä linjasi 27.4.2026 toimista, joilla digitaalista suvereniteettia vahvistetaan hallituskauden loppuun mennessä. Digitaalisella suvereniteetilla tarkoitetaan kykyä hallita digitaalista infrastruktuuria, dataa ja teknologioita ilman kohtuutonta riippuvuutta EU:n ulkopuolisista toimijoista. Tiekartassa painottuvat eurooppalaisten vaihtoehtojen kartoitus, kriittisten riippuvuuksien tunnistaminen, ohjeistus, varamenettelyt sekä palvelujen siirrettävyys ja poistumiskyky.
”Tavoitteena ei ole sulkea Suomea muusta maailmasta, vaan vahvistaa omaa ja eurooppalaista kykyämme tehdä kestäviä, turvallisia ja pitkäjänteisiä digitaalisia valintoja”, sanoo työryhmän puheenjohtaja, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen. Tiedotteessa ei mainita Microsoftia eikä toimisto-ohjelmistoja.
Saksa ja Ranska: säästöt ja kustannukset
Schleswig-Holsteinin osavaltion hallituksen joulukuussa 2025 julkaiseman tiedotteen mukaan avoimen lähdekoodin LibreOffice on osavaltion virastojen sitova toimisto-ohjelmistostandardi. Digitalisaatioministeri Dirk Schrödterin mukaan LibreOfficea käytetään lähes 80 prosentilla työpisteistä verohallintoa lukuun ottamatta, ja niiltä Microsoft Office ja Outlook on poistettu tai poistetaan parhaillaan.
Osavaltio kertoo säästävänsä jo yli 15 miljoonaa euroa lisenssikuluissa. Vastapainoksi se tarvitsee vuonna 2026 yhdeksän miljoonaa euroa kertaluonteisia investointeja siirtymään ja ohjelmistojen kehittämiseen. Luvut ovat osavaltion omia. Noin viidennes työpisteistä on yhä osin riippuvainen Wordista tai Excelistä, koska viranomaisten erikoisjärjestelmät vaativat niitä teknisesti. Myös näille on osavaltion mukaan sovittu siirtymäpolut.
Banque des Territoires -julkaisun mukaan Ranskan tilintarkastustuomioistuin Cour des comptes julkaisi 22. lokakuuta kansalaisaloitteen pohjalta raportin valtion toimisto-ohjelmista. Raportti kattaa noin 860 000 työpistettä. Tuomioistuin arvioi kustannukset vuonna 2025 karkeasti 100 miljoonaksi euroksi. Lisensseihin meni 61 miljoonaa, siitä neljä viidesosaa Microsoftille. Lisenssimeno on kasvanut 50 prosenttia viidessä vuodessa, raportin mukaan osin ohjelmistotoimittajan hinnankorotusten vuoksi. Työpistettä kohden se oli keskimäärin 87 euroa, sisäministeriössä 20 ja kulttuuriministeriössä 378 euroa.
Tuomioistuin arvioi säästöiksi 30–65 miljoonaa euroa vuodessa, jos kaikki ministeriöt siirtyisivät omilla palvelimillaan toimiviin avoimiin ohjelmiin. Se suosittaa siirtymän aloittamista vuonna 2027 ja enintään kolmen–neljän vuoden siirtymäsuunnitelmaa. Esteitäkin on: useimmat ministeriöt haluavat pitää Microsoft Officen, ja valtion oman avoimen kokonaisuuden tekstityökalu ei ole täysi tekstinkäsittelyohjelma. Henkilöstön tyytyväisyys on raportin mukaan suunnilleen sama avoimilla ja kaupallisilla ohjelmilla.
Mitä tämä tarkoittaa
Tämä tarkoittaa käytännössä, että säästöt ovat mahdollisia mutta eivät ilmaisia. Schleswig-Holsteinin yli 15 miljoonan euron lisenssisäästö ylittää vuoden 2026 yhdeksän miljoonan kertakulun, mutta tiedote ei kerro, mitä aikaväliä säästö koskee. Vaihtoa hidastavat Schleswig-Holsteinissa erikoisjärjestelmien tekniset riippuvuudet ja Ranskassa ministeriöiden halu pitää Microsoft Office. Suomen julkisen sektorin Microsoft-menoista ei lähteissä ole virallista lukua. Seuraavaksi kannattaa seurata, eteneekö aloite eduskuntaan ja millaista ohjeistusta hallituksen tiekartasta syntyy.
Mitä seuraavaksi
Ranskan tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että valtio aloittaa siirtymän avoimiin pilvityökaluihin vuonna 2027 enintään kolmen–neljän vuoden aikataululla.
Lähteet
- schleswig-holstein.de: LibreOffice ersetzt Microsoft: Schon fast 80 Prozent der Arbeitsplätze auf quelloffene Office-Lösung umgestellt – Schleswig-Holstein zeigt, digitale Souveränität ist möglich und wirtschaftlich
- Kansalaisaloitepalvelu: Kansalaisaloitepalvelu - Digitaalinen itsenäisyys
- Valtioneuvosto: Ministerityöryhmä linjasi digitaalisen suvereniteetin vahvistamisesta – tiekartta ohjaa toimia hallituskauden loppuun
- Banque des Territoires: Bureautique : la Cour des comptes enjoint l'État à sortir de sa dépendance à Microsoft
- fondia.com: Diginationalismin aalto Euroopassa



