Valtiovarainministeriön tuoreet laskelmat paljastavat julkisen talouden synkän todellisuuden: seuraavan hallituksen on toteutettava 8–11 miljardin euron sopeutustoimet, jotta Suomen velkaantuminen saadaan hallintaan. Kyseessä on historiallisen suuruinen säästöohjelma, joka koskettaa käytännössä jokaista suomalaista.
Ministeriö vaatii välittömiä toimia velkaantumisen pysäyttämiseksi
Valtiovarainministeriön virkamieskoneisto on laskenut, että Suomen julkisen talouden kestävyysvajeen korjaaminen edellyttää seuraavalla vaalikaudella 8–11 miljardin euron sopeutustoimia. Summa vastaa suuruusluokaltaan noin 3–4 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
Ministeriön mukaan näin massiivista sopeutusta ei ole mahdollista toteuttaa pelkästään veronkorotuksilla tai yksittäisillä säästöillä. Leikkauksia tarvitaan käytännössä kaikilla julkisen sektorin osa-alueilla: sosiaaliturvassa, terveydenhuollossa, koulutuksessa ja hallinnossa.
Valtiovarainministeriö korostaa, että ilman määrätietoisia toimia Suomen velkasuhde jatkaa kasvuaan kestämättömälle tasolle. Tällä hetkellä valtionvelan määrä lähentelee 160 miljardia euroa, ja vuotuiset korkomenot ovat nousseet yli neljään miljardiin euroon.
Ministeriön laskelmissa budjettikurin saavuttaminen edellyttää, että sopeutustoimet käynnistetään heti seuraavan vaalikauden alussa. Viivyttely vain kasvattaisi tarvittavien leikkausten määrää entisestään.
Velkaantumisen taustalla ikääntyminen ja heikko talouskasvu
Suomen julkisen talouden ongelmat ovat vuosien saatossa kasautuneet useista tekijöistä. Väestön ikääntyminen lisää automaattisesti eläke- ja hoivamenoja samalla kun työikäisen väestön määrä supistuu. Tämä heikentää veropohjaa ja kasvattaa menopaineita samanaikaisesti.
Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat entisestään rasittaneet valtiontaloutta. Energiakriisi, inflaatio ja korkojen nousu ovat lisänneet sekä suoria menoja että velanhoidon kustannuksia. Suomen bruttokansantuotteen kasvu on jäänyt 2020-luvulla selvästi alle euroalueen keskiarvon.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan myös aiempien hallitusten tekemät sopeutustoimet ovat jääneet riittämättömiksi suhteessa rakenteellisiin ongelmiin. Julkisen talouden alijäämä on pysynyt sitkeästi 3–4 prosentin tuntumassa suhteessa BKT:hen.
Virkamiesjohto puhuu poikkeuksellisen suorasanaisesti
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö on korostanut, että tilanne vaatii poliittisilta päättäjiltä rohkeutta tehdä epäsuosittuja päätöksiä. Ministeriön viesti on poikkeuksellisen suorasanainen: kipeitä valintoja on tehtävä joka sektorilla.
”Emme voi enää siirtää ongelmia tuleville sukupolville. Jokainen vuosi, jona sopeutusta lykätään, tekee tulevista leikkauksista vain suurempia”, ministeriön laskelmissa todetaan.
Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat myös muistuttaneet, että Suomen luottoluokitus on vaarassa heikentyä, mikäli uskottavaa suunnitelmaa velkaantumisen taittamiseksi ei saada aikaan. Tämä nostaisi entisestään valtionvelan korkokustannuksia.
Ministeriön mukaan sopeutuksen jakautuminen menoleikkausten ja veronkorotusten välillä on poliittinen valinta, mutta pelkillä veronkorotuksilla tavoitetta ei ole realistista saavuttaa. Suomen kokonaisveroaste on jo nyt kansainvälisesti korkea.
Leikkaukset iskevät kansalaisiin ja kuntatalouteen
Mikäli valtiovarainministeriön laskelmat toteutuvat, vaikutukset näkyvät suomalaisten arjessa monin tavoin. Sosiaaliturvan leikkaukset voivat tarkoittaa esimerkiksi etuuksien tason laskua, tiukempia myöntökriteereitä tai indeksikorotusten jäädyttämistä.
Terveydenhuollossa ja koulutuksessa sopeutus voi näkyä palveluverkon supistamisena, henkilöstövähennyksillä ja laatutason laskuna. Kunnat ja hyvinvointialueet joutuisivat sopeuttamaan omaa toimintaansa valtionosuuksien pienentyessä.
Sijoittajien näkökulmasta epävarmuus Suomen talouspoliittisesta linjasta voi heijastua pörssiyhtiöiden arvostuksiin ja kotimaisen kysynnän näkymiin. Toisaalta uskottava sopeutusohjelma voisi vahvistaa luottamusta Suomen talouteen pidemmällä aikavälillä.
Työmarkkinoilla julkisen sektorin säästöt tarkoittaisivat todennäköisesti henkilöstövähennyksiä ja palkkamalttia. Yksityisen sektorin kasvumahdollisuudet riippuvat siitä, kuinka paljon sopeutus painottuu menoleikkauksiin veronkorotusten sijaan.
Seuraavat eduskuntavaalit ratkaisevat suunnan
Valtiovarainministeriön laskelmat asettavat seuraavat eduskuntavaalit ja tulevat hallitusneuvottelut poikkeuksellisen paineen alle. Jokaisen puolueen on otettava kantaa siihen, mistä miljardileikkaukset tehtäisiin.
Ministeriö on korostanut, että sopeutusohjelma pitäisi linjata heti hallitusneuvotteluissa ja käynnistää välittömästi vaalikauden alussa. Poliittisen realiteetin näkökulmasta tämä tarkoittaa kipeiden päätösten tekemistä kauan ennen seuraavia vaaleja.
Avoimeksi kysymykseksi jää, löytyykö poliittista tahtoa näin mittavaan sopeutukseen tilanteessa, jossa kansalaisten ostovoima on jo valmiiksi heikentynyt ja julkisilta palveluilta odotetaan yhä enemmän. Euroopan komissio seuraa Suomen tilannetta tarkasti osana EU:n finanssipoliittista kehikkoa.
Lähteet
Yle.fi: Valtiovarainministeriö: Hallitus tarvitsee 8–11 miljardin sopeutustoimet
