Suomen talousennusteet ovat osoittautuneet ylioptimistisiksi kolmatta vuotta peräkkäin. Valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin toistuvasti lupailema kasvun käänne on jäänyt toteutumatta, ja ekonomistien usko virallisiin ennusteisiin alkaa rapistua. Kysymys kuuluu: miksi Suomi ei pääse kasvuun, vaikka edellytykset näyttävät paperilla olevan kunnossa?
Ennusteet lupaavat, todellisuus ei lunasta
Vuonna 2024 Suomen bruttokansantuotteen odotettiin kääntyvän selvään kasvuun. Näin ei käynyt. Vuonna 2025 ennustettiin 1,5–2 prosentin kasvua. Toteutuma jäi jälleen alle prosentin. Nyt vuoden 2026 alussa viralliset ennusteet lupaavat jälleen piristymistä, mutta talousanalyytikot suhtautuvat lupauksiin yhä varauksellisemmin.
Suomen Pankin joulukuussa 2025 julkaisema ennuste arvioi BKT:n kasvavan 1,8 prosenttia vuonna 2026. Valtiovarainministeriön arvio oli maltillisempi, 1,4 prosenttia. Molemmat pohjautuvat oletukseen, että vientimarkkinat elpyvät ja kotitalouksien ostovoima vahvistuu korkojen laskiessa.
Todellisuudessa talouden rattaat jauhavat hitaasti. Teollisuustuotannon volyymi laski vielä marraskuussa 2025 vuodentakaisesta 2,3 prosenttia. Viennin arvo supistui tammi–marraskuussa 4,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Rakentaminen on edelleen lamassa: uusien rakennuslupien määrä oli vuonna 2025 alimmillaan sitten vuoden 2015.
Ekonomistit puhuvat ”rakenteellisesta jumista”, jossa yksittäiset positiiviset signaalit eivät riitä kääntämään kokonaiskuvaa.
Kolmen vuoden luottamuskuoppa
Ennustevirheet eivät ole sattumaa vaan systemaattisia. Vuoden 2024 kasvuennuste oli keväällä 2023 vielä 1,6 prosenttia, mutta toteutunut kasvu jäi 0,2 prosenttiin. Vuonna 2025 kävi samoin: alkuvuoden 1,7 prosentin odotus kutistui alle prosenttiin.
Ylen taloustoimituksen analyysin mukaan virallisissa ennusteissa on toistunut sama kaava: inflaation hidastumisen ja korkojen laskun odotetaan vapauttavan kulutusta ja investointeja nopeammin kuin todellisuudessa tapahtuu. Kotitaloudet ovat kuitenkin priorisoineet velkojen lyhentämistä ja säästämistä etenkin asuntolainakantansa rasittamina.
Lisäksi Suomen vientiteollisuuden rakenne on haavoittuva. Metsäteollisuuden globaali ylikapasiteetti, teknologiasektorin hidastuminen ja geopoliittiset jännitteet Euroopan markkinoilla ovat kaikki nakertaneet viennin kilpailukykyä tavalla, jota ennustemallit eivät ole osanneet ennakoida.
”Optimismi on osa järjestelmää”
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu kommentoi Ylelle, että ennusteiden systemaattinen ylioptimistisuus on osittain rakenteellista: ”Viralliset ennusteet perustuvat oletukseen, että politiikkatoimet tehoavat suunnitellusti. Todellisuudessa viiveet ovat pidempiä ja ulkoiset sokit yleisempiä kuin malleissa.”
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen on puolustanut ennusteita toteamalla, että kyse on ”parhaan saatavilla olevan tiedon käytöstä”. Majanen myönsi kuitenkin Ylen haastattelussa, että ennusteisiin liittyvää epävarmuutta tulisi kommunikoida selkeämmin.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju on ollut suorasanaisempi: ”Kun kolme vuotta peräkkäin ennustetaan käännettä, joka ei tule, luottamus rapisee. Pahimmillaan se vaikuttaa yritysten ja kotitalouksien päätöksentekoon – miksi investoida, jos kukaan ei oikeasti tiedä, mihin ollaan menossa?”
Mitä tämä tarkoittaa sijoittajalle ja kuluttajalle
Sijoittajien näkökulmasta Suomi-riski korostuu. Helsingin pörssin yleisindeksi on jäänyt jo kolmatta vuotta peräkkäin jälkeen eurooppalaisesta keskiarvosta. Vuoden 2025 tuotto oli vaatimattomat 3,2 prosenttia, kun Euro Stoxx 50 nousi 11,4 prosenttia.
Institutionaaliset sijoittajat ovat jo reagoineet: ulkomaisten sijoittajien osuus Helsingin pörssin omistuksista laski vuoden 2025 aikana 48 prosentista 44 prosenttiin. Kotimaiset eläkeyhtiöt ovat vastaavasti kasvattaneet ulkomaisia sijoituksiaan.
Kuluttajan kannalta tilanne näkyy epävarmuutena työmarkkinoilla ja varovaisena kulutuskäyttäytymisenä. Tilastokeskuksen kuluttajabarometri on pysynyt pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella yhtäjaksoisesti jo 28 kuukautta. Asuntokauppa käy hitaasti: vuonna 2025 tehtiin 54 000 asuntokauppaa, mikä on 22 prosenttia vähemmän kuin vuosikymmenen keskiarvo.
Suomalaiset kotitaloudet ovat nettosäästäjiä ensimmäistä kertaa sitten finanssikriisin. Säästämisaste nousi 4,8 prosenttiin vuonna 2025, kun se vielä 2022 oli negatiivinen. Varovaisuus jarruttaa talouden toipumista sisältäpäin.
Seuraava testi huhtikuussa
Valtiovarainministeriö julkaisee seuraavan talousennusteensa huhtikuussa 2026. Samaan aikaan ensimmäisen vuosineljänneksen BKT-luvut antavat viitteitä siitä, lähtikö vuosi 2026 liikkeelle toisin kuin edeltäjänsä.
Ekonomistien keskuudessa vallitsee kasvava yksimielisyys siitä, että Suomen talouden haasteet ovat enemmän rakenteellisia kuin suhdanteellisia. Väestön ikääntyminen, heikko tuottavuuskehitys ja investointien vähyys ovat ongelmia, joita elvyttävä rahapolitiikka ei yksin ratkaise.
Kysymys kuuluukin: kuinka monta kertaa kasvun käänne voidaan luvata, ennen kuin se menettää merkityksensä?
