Suomalaisten kuluttajien luottamus talouteen heikkeni jälleen tammikuussa. Tilastokeskuksen tuoreimman mittauksen mukaan luottamusindikaattori painui saldolukuun -8,7, mikä on alhaisin lukema neljään kuukauteen. Työttömyyden kasvua pelkäävien osuus on noussut merkittävästi, mikä näkyy jo vähittäiskaupan kassavirroissa.
Luottamus vajosi vuodentakaisesta selvästi
Tilastokeskuksen tammikuussa 2026 julkaisema kuluttajien luottamusindikaattori osoittaa, että suomalaisten usko talouteen on heikentynyt merkittävästi. Saldoluku -8,7 jää selvästi alle vuodentakaisen tammikuun tason ja edustaa alhaisinta lukemaa sitten syyskuun 2025.
Indikaattori koostuu neljästä osatekijästä: kuluttajien näkemyksistä omasta ja Suomen taloudesta seuraavan 12 kuukauden aikana, arvioista oman talouden kehityksestä edellisen vuoden aikana sekä säästämismahdollisuuksista. Kaikki neljä osatekijää heikentyivät tammikuussa.
Erityisen huolestuttavaa on työttömyysodotusten jyrkkä nousu. Niiden kuluttajien osuus, jotka arvioivat työttömyyden kasvavan Suomessa seuraavan vuoden aikana, nousi tammikuussa 67 prosenttiin. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 58 prosenttia.
Tilastokeskuksen mittaukseen vastasi tammikuussa 1 127 Suomessa asuvaa 18–74-vuotiasta henkilöä. Vastausprosentti oli 41,3, mikä on linjassa aiempien kuukausien kanssa.
Rakenteellinen työmarkkinamurros ruokkii pelkoja
Kuluttajien synkentyneen mielialan taustalla on useiden tekijöiden yhteisvaikutus. Suomen työmarkkinoilla on käynnissä rakenteellinen murros, jossa perinteisen teollisuuden työpaikat vähenevät samalla kun palvelualojen kasvu on hidastunut.
Vuoden 2025 aikana Suomessa toteutettiin yt-neuvotteluja, jotka koskettivat yhteensä yli 45 000 työntekijää. Vaikka kaikki neuvottelut eivät johtaneet irtisanomisiin, tieto laajoista henkilöstövähennyksistä on nakertanut kuluttajien luottamusta oman työpaikan pysyvyyteen.
Inflaation hidastuminen on tuonut helpotusta ostovoimaan, mutta korkotason pysyminen suhteellisen korkeana rasittaa yhä asuntovelallisia. Keskimääräinen asuntolainan korko on noin 4,2 prosenttia, mikä tarkoittaa 200 000 euron lainalla yli 700 euron kuukausittaista korkorasitusta.
Elinkeinoelämän huoli kasvaa
”Kuluttajien luottamuksen heikkeneminen näkyy suoraan vähittäiskaupan kassavirroissa. Tammikuun myynti jäi odotuksista erityisesti kestokulutushyödykkeissä”, sanoo Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.
Kurjenoja korostaa, että kuluttajien varovaisuus heijastuu erityisesti isoihin hankintoihin, kuten kodinkoneisiin ja huonekaluihin. ”Kun ihmiset pelkäävät työpaikkansa puolesta, isot investoinnit lykkääntyvät. Tämä näkyy jo tilastoissa.”
Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum toteaa, että luottamusmittareiden kehitys on johdonmukaista vallitsevan taloustilanteen kanssa. ”Suomen talous on edelleen taantumassa, ja toipuminen näyttää hitaammalta kuin aiemmin arvioitiin. On luonnollista, että kotitaloudet reagoivat tähän varovaisuudella.”
Obstbaum muistuttaa kuitenkin, että luottamusindeksit ovat historiallisesti olleet melko volatiileja. ”Yksittäinen kuukausi ei kerro koko totuutta. Seuraamme kehitystä tarkasti tulevina kuukausina.”
Kulutuksen alamäki uhkaa kasvua
Yksityinen kulutus muodostaa noin 52 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, joten kuluttajien luottamuksen kehityksellä on merkittävä vaikutus koko kansantalouteen. Heikentynyt luottamus johtaa tyypillisesti säästämisasteen nousuun ja kulutuksen laskuun.
Vähittäiskaupan myynti laski joulukuussa 2025 ennakkotietojen mukaan 1,8 prosenttia vuodentakaisesta, kun deflatoidaan hintamuutoksilla. Tammikuun luvut julkaistaan helmikuun lopussa, mutta ennakkoarvioiden mukaan lasku jatkui.
Sijoittajan näkökulmasta kuluttajaluottamuksen heikkeneminen luo paineita erityisesti kuluttajavetoisille yhtiöille. Helsingin pörssin kulutustavarasektori on tuottanut viimeisen kuuden kuukauden aikana noin 8 prosenttia heikommin kuin yleisindeksi.
Asuntomarkkinoilla varovaisuus näkyy jo pitkittyneissä myyntiaikoissa. Kiinteistönvälitysalan mukaan keskimääräinen myyntiaika pääkaupunkiseudulla on venynyt 89 päivään, kun vuotta aiemmin luku oli 72 päivää.
Hallitukselta odotetaan toimia
Seuraavan merkittävän mittauspisteen tarjoaa helmikuun kuluttajabarometri, joka julkaistaan 27.2.2026. Ekonomistit seuraavat erityisesti työttömyysodotusten kehitystä sekä kuluttajien omaa talousarviota.
Hallituksen kevään kehysriihi maaliskuussa määrittää, millaisia elvytystoimia tai leikkauksia on odotettavissa. Kuluttajien luottamuksen kannalta keskeistä on, miten hallitus viestii työllisyyspolitiikastaan ja veroratkaisuistaan.
Euroopan keskuspankin seuraava korkokokous pidetään maaliskuun alussa. Markkinaodotukset viittaavat 0,25 prosenttiyksikön koronlaskuun, mikä toteutuessaan toisi helpotusta asuntovelallisille ja voisi tukea kuluttajaluottamusta kevään mittaan.
