Suomen Yrittäjien tuore gallup paljastaa hälyttävän tilanteen: 47 prosenttia pk-yritysten omistajista kertoo työuupumuksen vaikuttavan merkittävästi yrityksen toimintaan. Pienimmissä yrityksissä tilanne on erityisen vakava, sillä yrittäjän jaksaminen on suoraan sidoksissa koko liiketoiminnan jatkuvuuteen.
Yrittäjien voimavarat ehtyvät hälyttävästi
Suomen Yrittäjien tammikuussa 2026 julkaisema gallup nostaa esiin pitkään kyteneen ongelman täyteen mittaansa. Tutkimuksen mukaan lähes joka toinen pk-yrittäjä kokee työuupumuksen heijastuvan konkreettisesti yrityksen päivittäiseen toimintaan, päätöksentekoon ja kasvumahdollisuuksiin.
Erityisen huolestuttava on tilanne mikroyrityksissä, joissa työskentelee alle kymmenen henkilöä. Näissä yrityksissä yrittäjä kantaa usein yksin vastuun myynnistä, tuotannosta, taloushallinnosta ja asiakassuhteista. Kun voimat ehtyvät, ei sijaisapua ole helposti saatavilla.
Gallupin vastaajista merkittävä osa kertoi hakeneensa apua jaksamiseensa, mutta moni kokee jäävänsä yksin ongelmiensa kanssa. Yrittäjille suunnatut tukipalvelut eivät tavoita kaikkia, ja kynnys avun pyytämiseen on monelle edelleen korkea.
Suomen pk-sektorilla toimii noin 290 000 yritystä, jotka työllistävät yli 900 000 henkilöä. Jos lähes puolet näiden yritysten vetäjistä kamppailee uupumuksen kanssa, puhutaan kansantaloudellisesti mittavasta riskistä.
Epävarmuuden vuodet ovat verottaneet voimavaroja
Yrittäjien jaksamisen heikentyminen ei ole syntynyt tyhjiössä. Viime vuosien tapahtumaketju on ollut poikkeuksellisen raskas: koronapandemia katkaisi kassavirrat monelta toimialalta, sitä seurannut inflaatiopiikki nosti kustannuksia, ja korkotason nousu vaikeutti rahoituksen saantia.
Geopoliittinen epävarmuus ja energiakriisi lisäsivät painetta erityisesti vienti- ja teollisuusyrityksiin. Samaan aikaan työvoiman saatavuusongelmat ovat pakottaneet monet yrittäjät venymään entistä pidempiin työpäiviin.
Talouden suhdanne on pitänyt pk-yrittäjät varpaillaan jo useiden vuosien ajan. Kun epävarmuus jatkuu kuukaudesta ja vuodesta toiseen, psyykkiset voimavarat kuluvat väistämättä. Moni yrittäjä on joutunut tekemään vaikeita päätöksiä henkilöstövähennyksistä tai investointien lykkäämisestä tilanteessa, jossa oma jaksaminen on jo koetuksella.
”Yrittäjä ei voi sairastaa – se maksaa liikaa”
Suomen Yrittäjien hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja on kommentoinut tilannetta julkisuudessa huolestuneena. Järjestön mukaan yrittäjien jaksamisongelmat ovat kasvaneet systemaattisesti viimeisen viiden vuoden aikana.
”Pienyrittäjän arjessa ei ole varaa sairastua. Jokainen poissaolopäivä näkyy suoraan kassassa ja asiakastyytyväisyydessä. Tämä luo paineen jatkaa työtä myös silloin, kun pitäisi levätä”, kuvailee eräs gallupin nimettömänä vastannut yrittäjä tilannettaan.
Työterveyslaitoksen tutkimukset tukevat havaintoja. Yrittäjien työhyvinvointi on jäänyt palkansaajien tasosta erityisesti palautumisen ja työajan hallinnan osalta. Yrittäjistä merkittävä osa raportoi tekevänsä säännöllisesti yli 50-tuntista työviikkoa.
”Apua haetaan aiempaa enemmän, mutta palvelujärjestelmä ei aina vastaa yrittäjän tarpeisiin. Perinteinen työterveyshuolto on rakennettu palkansaajan näkökulmasta”, toteavat asiantuntijat.
Taloudelliset vaikutukset heijastuvat laajasti
Yrittäjien uupumuksella on suoria taloudellisia seurauksia. Väsynyt yrittäjä tekee heikompia päätöksiä, lykkää investointeja ja menettää kasvumahdollisuuksia. Pahimmillaan tilanne johtaa yritystoiminnan lopettamiseen.
Suomessa lopetetaan vuosittain noin 25 000–30 000 yritystä. Vaikka kaikkien taustalla ei ole yrittäjän uupumus, jaksamisen ongelmat ovat tutkimusten mukaan merkittävä tekijä lopettamispäätöksissä erityisesti pienissä yrityksissä.
Työntekijöiden näkökulmasta yrittäjän jaksaminen heijastuu suoraan työpaikan ilmapiiriin ja jatkuvuuteen. Pk-yrityksissä työskentelevät noin 900 000 suomalaista ovat epäsuorasti riippuvaisia yrittäjän hyvinvoinnista.
Sijoittajille ja rahoittajille yrittäjän jaksaminen on kasvava huolenaihe due diligence -prosesseissa. Yhä useampi pääomasijoittaja ja pankki kiinnittää huomiota avainhenkilöriskiin, joka pienissä yrityksissä tarkoittaa käytännössä yrittäjää itseään.
Ratkaisuja etsitään monelta suunnalta
Suomen Yrittäjät on esittänyt useita toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Järjestö on vaatinut yrittäjien sosiaaliturvan parantamista, jotta sairauspoissaolot eivät olisi taloudellisesti yhtä tuhoisia kuin nykyään.
Hallitusohjelmassa on kirjauksia yrittäjien työterveyshuollon kehittämisestä, mutta konkreettiset toimet ovat edenneet hitaasti. Yrittäjäjärjestöt ovat peräänkuuluttaneet nopeampaa aikataulua.
Yksityisellä sektorilla on syntynyt uusia palveluita yrittäjien jaksamisen tueksi. Digitaaliset mielenterveyspalvelut ja yrittäjille räätälöidyt coaching-ohjelmat ovat kasvattaneet suosiotaan. Näiden vaikuttavuudesta pitkällä aikavälillä ei kuitenkaan vielä ole kattavaa tutkimustietoa.
Seuraavien kuukausien aikana seurataan, miten taloussuhdanne kehittyy ja tuovatko mahdolliset korkojen laskut helpotusta yritysten rahoitustilanteeseen. Suhdanteen paraneminen ei kuitenkaan automaattisesti korjaa jo syntynyttä jaksamisen vajetta – toipuminen vaatii aikaa.
Lähteet
Suomen Yrittäjät: Yrittäjien jaksaminen heikentynyt – apua haetaan, mutta moni jää yksin (STT Info)
