Suomen työmarkkinat ajautuivat synkkään tilaan vuonna 2025. Tilastokeskuksen tuoreet luvut paljastavat, että työttömyysaste nousi 9,7 prosenttiin – kasvua edellisvuodesta peräti 1,3 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan työllisten tekemät työtunnit supistuivat 1,2 prosenttia, mikä kertoo laaja-alaisesta työmarkkinoiden heikentymisestä.
Työttömien määrä kasvoi kymmeniä tuhansia
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaiden työttömyysaste kohosi vuoden 2025 aikana 9,7 prosenttiin. Nousu 1,3 prosenttiyksiköllä tarkoittaa käytännössä, että työttömien määrä kasvoi arviolta 35 000–40 000 henkilöllä vuositasolla.
Erityisen huolestuttavaa kehityksessä on työtuntien samanaikainen lasku. Työllisten tekemien työtuntien määrä supistui 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Tämä viittaa siihen, että myös työssä olevien asema on heikentynyt: osa-aikatyö on lisääntynyt ja ylityöt vähentyneet.
Työttömyysaste on nyt korkeimmillaan sitten koronapandemian jälkeisen toipumisvaiheen. Lukema lähentelee jo 2010-luvun alun finanssikriisin jälkeisiä tasoja, jolloin työttömyys kipusi pahimmillaan yli 10 prosentin.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu kuukausittaiseen otostutkimukseen, jossa haastatellaan noin 12 000 henkilöä. Tutkimus noudattaa EU:n ja ILO:n kansainvälisiä määritelmiä, mikä tekee luvuista vertailukelpoisia muiden maiden kanssa.
Taantuma ja korkojen nousu syöneet työpaikkoja
Työttömyyden jyrkkä nousu ei tullut yllätyksenä talousennustajille. Suomen talous on kamppaillut heikon kasvun kanssa jo useiden vuosien ajan, ja vuosi 2025 ei tuonut käännettä parempaan. Euroopan keskuspankin vuosina 2022–2024 toteuttama aggressiivinen korkopolitiikka on ajanut erityisesti rakennusalan ja kuluttajakaupan ahtaalle.
Rakennusteollisuus on kärsinyt asuntorakentamisen romahduksesta, kun korkojen nousu leikkasi uusien asuntojen kysyntää dramaattisesti. Alan työpaikat ovat vähentyneet arviolta 15 000–20 000 vuosina 2023–2025. Myös vähittäiskauppa on joutunut sopeuttamaan, kun kuluttajien ostovoima on heikentynyt.
Teollisuudessa tilanne on kaksijakoinen. Vientiteollisuus on hyötynyt heikosta eurosta, mutta kotimarkkinoille suuntautunut tuotanto kärsii. Teknologia-ala on käynyt läpi merkittävää rakennemuutosta, ja irtisanomiset ovat koskettaneet tuhansia työntekijöitä.
Ekonomistit varoittavat pitkittyneestä kriisistä
”Työttömyyden nousu tällä vauhdilla on erittäin huolestuttava signaali Suomen talouden tilasta”, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtava tutkija artikkelissaan alkuvuodesta 2025. ”Erityisen ongelmallista on, että työttömyyden kasvu näyttää jatkuvan, vaikka maailmantalous on jo osoittanut elpymisen merkkejä.”
Suomen Pankin arvioiden mukaan työttömyyden rakenteellinen taso on noussut koronapandemian jälkeen. Tämä tarkoittaa, että osa työttömyydestä ei poistu pelkällä talouskasvulla, vaan vaatii aktiivisia työvoimapoliittisia toimia.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen ekonomistit ovat nostaneet esiin erityisesti nuorten ja ikääntyneiden työttömyyden kasvun. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste on noussut arviolta 18–20 prosenttiin, mikä on kansainvälisestikin vertaillen korkea lukema.
”Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on suurin uhka tulevaisuudelle”, totesi Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö tiedotustilaisuudessa tammikuussa 2026. ”Jos työttömyys pitkittyy, osaaminen rapautuu ja työllistyminen vaikeutuu entisestään.”
Sijoittajalle heikko työllisyys tarkoittaa varovaisuutta
Työttömyyden nousu heijastuu suoraan suomalaisten yritysten tuloskuntoon. Kotimarkkinoilla toimivat yhtiöt kärsivät heikkenevästä kuluttajakysynnästä, kun yhä useampi kotitalous joutuu kiristämään vyötä työttömyyden tai sen uhan vuoksi.
Helsingin pörssissä kotimarkkinavetoiset yhtiöt ovat alisuoriutuneet suhteessa vientiteollisuuteen jo kahden vuoden ajan. Vähittäiskaupan ketjut, pankit ja kiinteistösijoitusyhtiöt ovat kärsineet erityisen paljon. Nordea arvioi joulukuussa 2025, että suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus yhdistettynä korkeaan työttömyyteen lisää luottotappioriskejä.
Työeläkeyhtiöille tilanne on kaksijakoinen. Toisaalta työttömyyden kasvu vähentää työeläkemaksujen kertymää, toisaalta varhennettujen eläkkeiden kysyntä voi kasvaa. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan työttömyyden nousu yhden prosenttiyksikön heikentää työeläkejärjestelmän rahoitusta noin 500 miljoonalla eurolla vuodessa.
Valtiontaloudelle työttömyyden kasvu merkitsee kasvavia menoja ja supistuvia verotuloja. Valtiovarainministeriön arvion mukaan jokainen työttömyysprosentin nousu lisää julkisia menoja noin 600–800 miljoonalla eurolla vuodessa ansiosidonnaisten päivärahojen, asumistukien ja toimeentulotukien kautta.
Hallituksen työllisyystoimet puntarissa
Petteri Orpon hallitus on joutunut puolustuskannalle työllisyystilastojen synkistyessä. Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite 80 prosentin työllisyysasteesta näyttää nyt kaukaiselta haaveelta. Työministeri on myöntänyt, että tavoitteen saavuttaminen vaalikauden aikana ei ole realistista.
Hallituksen toteuttamat työmarkkinauudistukset ovat herättäneet kritiikkiä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaukset ja paikallisen sopimisen laajentaminen eivät ole toistaiseksi tuoneet toivottuja tuloksia työllisyyslukuihin. Oppositio on vaatinut suunnanmuutosta ja elvyttävää talouspolitiikkaa.
Euroopan komissio on kehottanut Suomea panostamaan aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja aikuiskoulutukseen. Komission maaraportin mukaan Suomen tulisi lisätä investointeja osaavan työvoiman saatavuuteen erityisesti vihreän siirtymän ja digitalisaation aloilla.
Lähikuukaudet ratkaisevat suunnan
Tilastokeskus julkaisee seuraavan kuukausitilaston työttömyydestä helmikuun lopussa. Analyytikot seuraavat erityisesti, onko työttömyyden kasvuvauhti hidastunut vuoden 2026 alussa. Vuodenvaihteen tiedot antavat ensimmäisiä viitteitä siitä, onko pohja saavutettu.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkistaa maaliskuussa laajemman arvion työmarkkinoiden kehityksestä ja päivittää ennusteensa loppuvuodelle. Valtiovarainministeriön kevään kehysriihi joutuu ottamaan kantaa siihen, varataanko työttömyysmenoihin lisärahaa vai kiristetäänkö tukien ehtoja entisestään.
Kansainvälisesti Suomen tilannetta seurataan tarkasti. Luottoluokittaja S&P Global Ratings on varoittanut, että pitkittyvä korkea työttömyys voi vaikuttaa Suomen valtionvelan luottoluokitukseen, mikäli julkisen talouden tasapainottaminen viivästyy.
