Suomen konkurssiluvut kipusivat viime vuonna tasolle, jota ei ole nähty sitten 1990-luvun lamavuosien. Tilastokeskuksen tuoreiden lukujen mukaan konkurssihakemuksia jätettiin vuonna 2025 yhteensä 3 906 kappaletta, mikä tekee siitä synkimmän vuoden lähes kolmeen vuosikymmeneen. Pelkästään joulukuussa konkurssiin haettiin 360 yritystä – peräti 34 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Konkurssien määrä ylitti kriittisen rajan
Vuosi 2025 jää Suomen taloushistoriaan poikkeuksellisen synkkänä konkurssien osalta. Tilastokeskuksen 27. tammikuuta julkaisemien tilastojen mukaan konkurssihakemusten kokonaismäärä nousi 3 906 kappaleeseen, mikä on korkein lukema sitten vuoden 1996.
Joulukuun 2025 luvut osoittavat, ettei tahti hidastunut vuoden lopussakaan. Kuukauden aikana konkurssiin haettiin 360 yritystä, kun vuoden 2024 joulukuussa vastaava luku oli 269. Kasvua kertyi siten 91 yritystä eli 34 prosenttia.
Konkurssien tahdissa ei tapahtunut merkittävää hidastumista koko vuoden aikana. Kuukaudesta toiseen hakemusmäärät pysyivät historiallisen korkealla tasolla, mikä kertoo yrityskentän laaja-alaisesta ahdingosta.
Vertailun vuoksi: finanssikriisin jälkeisenä vuonna 2009 konkurssihakemuksia jätettiin noin 3 300, joten vuoden 2025 taso ylittää senkin selvästi.
Pitkittynyt taantuma ja korkeat korot nakersivat yritysten elinvoimaa
Konkurssien jyrkkä kasvu ei tullut täysin yllätyksenä. Suomen talous on kärsinyt pitkittyneestä taantumasta, joka alkoi jo vuoden 2023 loppupuolella. Bruttokansantuote supistui vuonna 2024 ja kasvu jäi vaatimattomaksi myös vuonna 2025.
Euroopan keskuspankin historiallisen nopea koronnostosykli vuosina 2022–2024 nosti yritysten rahoituskustannukset moninkertaisiksi. Vaikka EKP aloitti koronlaskut vuoden 2024 puolivälissä, helpotus tuli monille yrityksille liian myöhään. Erityisesti velkavetoiset pk-yritykset joutuivat ahtaalle.
Rakennusala ja siihen liittyvät toimialat ovat kärsineet eniten. Asuntorakentamisen romahdus, joka alkoi vuonna 2023, jatkui läpi vuoden 2025. Myös vähittäiskauppa ja ravintola-ala kamppailivat heikentyneen kuluttajakysynnän kanssa.
Suomen Yrittäjät: ”Tilanne on vakava”
Elinkeinoelämän järjestöt ovat seuranneet konkurssikehitystä huolestuneina. Suomen Yrittäjien pääekonomisti on toistuvasti varoittanut, että pienten ja keskisuurten yritysten tilanne on kriittinen.
”Konkurssitilastot kertovat karua kieltä Suomen yrityskentän tilasta. Moni sinnittelevä yrittäjä on joutunut tekemään vaikean päätöksen toiminnan lopettamisesta”, Suomen Yrittäjistä on kommentoitu.
Tilastokeskuksen mukaan konkurssiin haettujen yritysten palveluksessa oli vuonna 2025 yhteensä tuhansia työntekijöitä. Tarkat henkilöstövaikutukset selviävät lopullisesti vasta myöhemmin, kun konkurssimenettelyt etenevät.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on peräänkuuluttanut hallitukselta toimia yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Järjestö on korostanut erityisesti työvoimakustannusten hillitsemistä ja investointiympäristön kehittämistä.
Konkurssien vaikutukset ulottuvat laajalle
Konkurssien korkea määrä heijastuu väistämättä työllisyyteen. Kun yritys hakeutuu konkurssiin, työsuhteet tyypillisesti päättyvät, ja työntekijät siirtyvät työttömyysturvan piiriin. Tämä lisää julkisen talouden menoja ja hidastaa talouden elpymistä.
Myös rahoitussektorille konkurssit aiheuttavat luottotappioita. Pankit ja muut rahoittajat joutuvat kirjaamaan alaskirjauksia, mikä voi tiukentaa luotonantoa entisestään. Syntyy negatiivinen kierre, jossa rahoituksen saatavuus heikkenee juuri silloin, kun yritykset sitä eniten tarvitsisivat.
Alueellisesti konkurssit keskittyvät erityisesti kasvukeskusten ulkopuolelle, missä elinkeinorakenne on usein yksipuolisempi. Yhden merkittävän työnantajan konkurssi voi vaikuttaa koko paikkakunnan elinvoimaan.
Sijoittajille tilanne merkitsee kohonnutta riskitasoa erityisesti pk-sektorilla. Pörssiyhtiöiden osalta konkurssit ovat harvinaisempia, mutta monet listatut yhtiöt kärsivät alihankkijoidensa ja asiakkaidensa vaikeuksista.
Vuosi 2026 alkaa varovaisen toiveikkaasti
Vuoden 2026 ensimmäiset viikot antavat viitteitä siitä, mihin suuntaan konkurssikehitys on kääntymässä. Talousennustajat arvioivat, että konkurssien määrä pysyy korkealla vielä alkuvuoden ajan, mutta saattaa kääntyä laskuun vuoden jälkipuoliskolla.
Euroopan keskuspankin koronlaskut – ohjauskorkoa on laskettu jo useaan otteeseen vuoden 2024 jälkeen – alkavat vähitellen helpottaa yritysten rahoituskustannuksia. Vaikutus näkyy kuitenkin viiveellä.
Hallituksen talouspoliittiset linjaukset ja mahdolliset elvytystoimet vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti yritysten tilanne kääntyy paremmaksi. Kevään kehysriihi ja siihen liittyvät päätökset ovat avainasemassa.
Seuraavat Tilastokeskuksen konkurssitilastot tammikuulta 2026 julkaistaan helmikuun lopulla. Ne paljastavat, onko synkkä kehitys jatkunut vai onko käänne parempaan vihdoin näkyvissä.
