Suomalaisten pk-yritysten kasvu on vahvistunut laaja-alaisesti vuoden 2026 alussa, mutta investointihalukkuus pysyy edelleen vaimeana. Teollisuussijoitus Tesin tuoreen kyselyn mukaan erityisesti teollisuuden tilauskannat ovat kääntyneet selvään nousuun, mutta korkea rahoituksen hinta ja talouden epävarmuus pitävät yritykset varovaisina suuremmissa pääomainvestoinneissa.
Teollisuuden tilauskannat vahvistuneet selvästi
Suomen Teollisuussijoitus Tesin tammikuussa julkaiseman pk-yritysbarometrin mukaan pienten ja keskisuurten yritysten liikevaihto-odotukset ovat nousseet korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2022 kevään. Erityisen vahvaa kehitys on ollut teollisuussektorilla, jossa tilauskantojen nettoluku on kääntynyt selvästi positiiviseksi usean heikon vuosineljänneksen jälkeen.
Kyselyn mukaan noin 45 prosenttia pk-yrityksistä odottaa liikevaihtonsa kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana, kun vastaavasti vain 18 prosenttia ennakoi laskua. Tilauskantojen osalta positiivinen kehitys on keskittynyt erityisesti kone- ja laitevalmistukseen sekä metalliteollisuuteen, joissa vientikysynnän elpyminen on alkanut näkyä konkreettisesti.
Palvelusektorilla kasvu on ollut maltillisempaa mutta tasaista. B2B-palveluissa liikevaihto-odotukset ovat nousseet noin 15 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta, ja erityisesti teknologia- ja ohjelmistopalveluissa näkymät ovat valoisat.
Maantieteellisesti kasvu on jakautunut aiempaa tasaisemmin. Vaikka pääkaupunkiseutu ja Pirkanmaa ovat edelleen vahvimpia alueita, myös Pohjanmaan ja Pohjois-Savon teollisuuspitäjissä tilauskannat ovat elpyneet vientivetoisen kysynnän ansiosta.
Miksi investoinnit eivät seuraa perässä?
Vaikka liikevaihtonäkymät ovat kohentuneet merkittävästi, investointiaikeet eivät ole seuranneet samassa tahdissa. Tesin kyselyn mukaan vain 28 prosenttia pk-yrityksistä suunnittelee merkittäviä investointeja seuraavan 12 kuukauden aikana, kun historiallinen keskiarvo vastaavassa suhdannevaiheessa on ollut noin 40 prosenttia.
Investointien jarrutus selittyy pitkälti kolmella tekijällä: rahoituksen hinnalla, talouden yleisellä epävarmuudella ja geopoliittisilla riskeillä. Vaikka Euroopan keskuspankki on laskenut ohjauskorkojaan vuoden 2024 jälkipuoliskolta lähtien, pk-yritysten rahoitusmarginaalit ovat pysyneet korkeina. Keskimääräinen yrityslainan korko pk-sektorilla on edelleen noin 5,2 prosenttia, mikä on historiallisesti korkea taso.
Lisäksi pankkien luotonantokriteerit ovat kiristyneet erityisesti pienempien yritysten kohdalla. Alle 10 miljoonan euron liikevaihdon yrityksissä lähes kolmannes raportoi rahoituksen saatavuuden heikentyneen viimeisen vuoden aikana.
Tesin pääekonomisti: ”Kasvupotentiaali jää hyödyntämättä”
Tesin pääekonomisti korostaa, että nykyinen tilanne on kansantaloudellisesti huolestuttava. Pk-yritysten investoinnit ovat keskeinen tekijä tuottavuuden kasvussa ja uusien työpaikkojen synnyttämisessä.
”Näemme nyt paradoksaalisen tilanteen, jossa tilauskannat vahvistuvat ja kasvunäkymät ovat positiiviset, mutta yritykset eivät uskalla investoida kapasiteetin laajentamiseen. Tämä tarkoittaa, että merkittävä osa kasvupotentiaalista jää hyödyntämättä”, Tesin edustaja kommentoi tiedotteessa.
Elinkeinoelämän keskusliiton pk-johtaja on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa erityisesti korkea rahoituksen hinta yhdistettynä yleiseen epävarmuuteen luo investoinneille korkean kynnyksen. ”Pk-yritykset ovat perinteisesti olleet nopeita reagoimaan markkinasignaaleihin, mutta nyt varovaisuus on poikkeuksellisen suurta. Monet yritykset odottavat vielä selvempiä merkkejä talouden vakautumisesta ennen isompia päätöksiä.”
Mitä tämä tarkoittaa Suomen taloudelle?
Pk-yritysten investointien viivästyminen heijastuu suoraan Suomen talouden kasvupotentiaaliin. Pk-sektori työllistää noin 65 prosenttia yksityisen sektorin työntekijöistä ja tuottaa yli puolet yritysten arvonlisäyksestä. Jos investoinnit pysyvät alhaisina pidempään, vaikutukset näkyvät tuottavuuskehityksessä ja kilpailukyvyssä.
Sijoittajan näkökulmasta tilanne on kaksijakoinen. Lyhyellä aikavälillä pk-yritysten vahvistuneet tilauskannat tukevat osaltaan talouskasvua ja voivat heijastua positiivisesti myös pörssiyhtiöiden alihankkijaverkostoihin. Pidemmällä aikavälillä investointien lykkääntyminen voi kuitenkin hidastaa kasvua ja heikentää yritysten kilpailuasemaa kansainvälisillä markkinoilla.
Työmarkkinoiden kannalta tilanne merkitsee, että uusien työpaikkojen syntyminen pk-sektorilla jää todennäköisesti alle potentiaalin. Vaikka yritykset eivät välttämättä vähennä henkilöstöä, rekrytointitahti pysyy maltillisena ilman investointeja tuotantokapasiteettiin.
Kevään aikana odotetaan helpotusta
Markkinoilla odotetaan, että investointihalukkuus alkaa elpyä vuoden 2026 jälkipuoliskolla, mikäli rahoitusolosuhteet helpottuvat ennustetun mukaisesti. EKP:n odotetaan jatkavan maltillista koronlaskujen linjaa, mikä alentaisi asteittain myös pk-yritysten rahoituskustannuksia.
Tesi aikoo julkaista seuraavan pk-yritysbarometrinsa huhtikuussa 2026. Keskeistä seurattavaa ovat erityisesti investointiaikomusten kehitys sekä rahoituksen saatavuutta koskevat arviot. Mikäli positiivinen liikevaihto- ja tilauskantakehitys jatkuu, paineet investointien käynnistämiseen kasvavat erityisesti kapasiteettirajoja lähestyvissä yrityksissä.
