Euroopan keskuspankki valmistelee yllättävää koronlaskua, joka voi tuoda sadoilletuhansille suomalaisille asuntovelallisille merkittävää helpotusta lainanhoitokuluihin. Asiantuntijat arvioivat, että 250 000 euron asuntolainassa kuukausierä voi laskea jopa 100–150 euroa vuoden loppuun mennessä.
Keskuspankki harkitsee aggressiivista korkoliikettä
Euroopan keskuspankki EKP:n neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 30. tammikuuta, ja markkinoilla odotetaan nyt laajalti koronlaskupäätöstä. Ylen tietojen mukaan pöydällä on jopa 0,5 prosenttiyksikön leikkaus, mikä olisi poikkeuksellisen suuri yksittäinen liike.
Tällä hetkellä EKP:n talletuskorko on 3,0 prosenttia. Mikäli keskuspankki toteuttaa puolen prosenttiyksikön leikkauksen, korko laskisi 2,5 prosenttiin. Markkinahinnoittelu antaa tällä hetkellä noin 70 prosentin todennäköisyyden vähintään 0,25 prosenttiyksikön laskulle tammikuun kokouksessa.
Suomessa noin 1,4 miljoonaa kotitaloutta maksaa asuntolainaa, ja valtaosassa lainoista korko on sidottu 12 kuukauden euriboriin. Euribor-korot seuraavat keskuspankin ohjauskorkoa viiveellä, mutta reagoivat jo etukäteen markkinaodotuksiin.
12 kuukauden euribor on laskenut joulukuun huipuista ja noteerattiin tiistaina 2,47 prosentissa. Analyytikot ennakoivat, että koronlaskupäätös painaisi euriborin alle 2,0 prosentin kevään aikana.
Inflaation hidastuminen avaa oven elvytykselle
Koronlaskuodotuksia ruokkii euroalueen inflaation nopea hidastuminen. Joulukuussa kuluttajahinnat nousivat vuositasolla enää 2,4 prosenttia, kun vielä kesällä 2023 inflaatio ylitti 5 prosentin rajan.
Samaan aikaan euroalueen talouskasvu on hiipunut huolestuttavasti. Saksan teollisuus on syvässä taantumassa, ja koko euroalueen BKT-kasvu jäi viime vuonna alle prosentin. EKP:n on tasapainoiltava hintavakauden ja kasvun tukemisen välillä.
Keskuspankin mandaatti on ensisijaisesti ylläpitää hintavakautta, mutta talouskasvun heikentyminen ilman inflaatiopainetta antaa päättäjille liikkumavaraa. Korkoelvytys piristäisi investointeja, kulutusta ja asuntomarkkinoita koko euroalueella.
Suomen Pankin pääjohtaja Rehn: ”Tilanne on muuttunut”
Suomen Pankin pääjohtaja ja EKP:n neuvoston jäsen Olli Rehn on viime viikkoina antanut viitteitä rahapolitiikan suunnanmuutoksesta. Tammikuun alussa Davosissa pitämässään puheessa Rehn totesi inflaatiokehityksen olevan ”rohkaisevaa”.
”Tilanne on muuttunut oleellisesti viime vuodesta. Inflaatio on palaamassa kestävästi kohti kahden prosentin tavoitetta, ja talouskasvu tarvitsee tukea”, Rehn sanoi Ylen haastattelussa.
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu arvioi, että EKP:n viestintä on selvästi muuttunut lempeämmäksi. ”Keskuspankki on siirtynyt kiristysmoodista elvytysmoodiin. Koronlaskut tulevat, kysymys on vain nopeudesta ja voimakkuudesta”, Koivu sanoo.
OP Ryhmän senioristrategi Harri Taittonen pitää markkinaodotuksia realistisina. ”Puolen prosentin lasku olisi aggressiivinen, mutta ei mahdoton tässä tilanteessa. EKP on aiemminkin yllättänyt markkinat molempiin suuntiin”, Taittonen toteaa.
Näin koronlasku näkyy asuntovelallisen kukkarossa
Koronlaskun vaikutukset näkyvät suomalaisten arjessa viiveellä. Asuntolainoissa yleisin viitekorko on 12 kuukauden euribor, joten vaikutus realisoituu vasta korontarkistuspäivänä. Osalla lainoista viitekorko tarkistetaan useammin.
Esimerkkitalouksille laskettu hyöty on merkittävä. Perhe, jolla on 250 000 euron asuntolaina 25 vuoden maksuajalla ja 12 kuukauden euribor-sidonnaisella korolla, maksaa tällä hetkellä noin 1 350 euroa kuukaudessa. Mikäli euribor laskee nykyisestä 2,47 prosentista 1,8 prosenttiin, kuukausierä putoaa noin 1 230 euroon – säästö on lähes 120 euroa kuukaudessa eli yli 1 400 euroa vuodessa.
Suuremmissa lainoissa hyöty on vielä tuntuvampi. 400 000 euron lainassa vastaava korkolasku tarkoittaisi lähes 200 euron kuukausittaista säästöä.
Hypo-pankin toimitusjohtaja Ari Pauna muistuttaa, että asuntovelallisten tilanne on helpottumassa muutenkin. ”Korkohuippu on jo takana. Monilla perheillä korkomenot olivat viime vuonna todella kovat, mutta nyt helpotusta on tulossa”, Pauna sanoo.
Asuntomarkkinat odottavat piristysruisketta
Koronlasku elvyttäisi myös takkuilevia asuntomarkkinoita. Asuntokauppa on käynyt tahmeasti kahden vuoden ajan, kun korkeat korot ovat karsineet ostajia ja varovaisuus on lisääntynyt.
Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL:n tilastojen mukaan vanhojen kerrostaloasuntojen kauppamäärät laskivat viime vuonna edelleen 8 prosenttia, vaikka vuosi 2024 oli jo heikko. Hinnat ovat polkeneet paikallaan pääkaupunkiseudulla ja laskeneet muualla Suomessa.
Nordea Kiinnitysluottopankin lainakanta kasvoi viime vuonna vain prosentin, kun normaalivuosina kasvu on ollut 3–5 prosenttia. Pankit kilpailevat nyt aggressiivisesti asiakkaista, ja marginaalit ovat painuneet historiallisen alas.
Koronlaskujen odotetaan tuovan markkinoille uusia ostajia, jotka ovat lykänneet asuntokauppaa korkeampien korkojen pelossa. Erityisesti ensiasunnon ostajat hyötyisivät matalammista korkokustannuksista.
Seuraavat viikot ratkaisevat suunnan
EKP:n neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 30. tammikuuta Frankfurtissa. Kokous alkaa torstaina, ja korkopäätös julkistetaan perjantaina 31. tammikuuta kello 15.15 Suomen aikaa.
Mikäli keskuspankki laskee korkoa tammikuussa, seuraavat kokoukset ovat maaliskuussa ja huhtikuussa. Markkinat odottavat tällä hetkellä yhteensä 0,75–1,0 prosenttiyksikön laskua vuoden 2026 aikana, mikä veisi talletuskoron 2,0–2,25 prosenttiin vuoden loppuun mennessä.
Suomen Pankki julkaisee oman talousennusteensa helmikuun puolivälissä, ja silloin saadaan tarkempia arvioita koronlaskujen vaikutuksesta Suomen talouteen ja kotitalouksiin.
