Suomi on ohittanut Espanjan EU:n työttömyystilastoissa, ja maan talous on ajautunut kierteeseen, josta ulospääsy edellyttää viennin voimakasta elpymistä. Eurostatin tuoreimmat luvut paljastavat karua kieltä: suomalaisten työttömyysaste on noussut unionin korkeimmaksi, mikä pakottaa päättäjät ja elinkeinoelämän etsimään ratkaisuja vientivetoisesta kasvusta.
Historiallinen käänne työmarkkinoilla
Eurostatin joulukuussa 2025 julkaisemat tilastot osoittavat, että Suomen työttömyysaste on kivunnut 8,3 prosenttiin, mikä ylittää ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin perinteisesti korkean työttömyyden maana tunnetun Espanjan lukemat. Espanjan työttömyysaste laski samalla ajanjaksolla 8,1 prosenttiin, mikä merkitsee historiallista käännettä Euroopan työmarkkinoilla.
Suomen työmarkkinatilanne on heikentynyt erityisen nopeasti viimeisen puolentoista vuoden aikana. Vielä kesällä 2024 työttömyysaste oli 7,2 prosenttia, mutta talouden taantuma ja teollisuuden vaikeudet ovat syösseet lukemat jyrkkään nousuun. Työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut noin 45 000 henkilöllä vuoden 2024 alusta.
Tilanne on erityisen vaikea nuorten keskuudessa. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste on kivunnut lähes 20 prosenttiin, mikä uhkaa aiheuttaa pitkäkestoisia vaurioita kokonaisen sukupolven työuriin ja ansaintakykyyn.
Vientiteollisuuden ahdinko työttömyyden taustalla
Suomen talouden perinteinen selkäranka, vientiteollisuus, on kärsinyt poikkeuksellisen vaikeasta jaksosta. Metsäteollisuuden rakennemuutos, teknologiasektorin globaali taantuma ja metalliteollisuuden tilauskantojen supistuminen ovat yhdessä luoneet täydellisen myrskyn.
Metsäteollisuus on vähentänyt työvoimaansa merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. UPM:n ja Stora Enson tehostamisohjelmat ovat johtaneet tuhansien työpaikkojen menetyksiin erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Paperiteollisuuden alamäki on vaikuttanut laajasti myös alihankintaketjuihin.
Teknologiateollisuuden tilanne ei ole juurikaan parempi. Globaali kysyntä on hiipunut, ja investoinnit uuteen kapasiteettiin ovat jäädytetty epävarman markkinatilanteen vuoksi. Nokia ilmoitti vuoden 2025 lopulla lisävähennyksistä, jotka koskettavat Suomessa noin 1 200 työntekijää.
Ekonomistit: Kotimarkkinat eivät riitä
”Suomen talouden ongelma on rakenteellinen. Olemme liian pieni maa ylläpitämään nykyistä elintasoa pelkän kotimarkkinan varassa”, sanoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.
”Viennin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin 40 prosenttia. Kun vientisektorit kärsivät samanaikaisesti, kertautuvat vaikutukset työllisyyteen ovat valtavat. Jokainen menetetty vientityöpaikka vie mukanaan arviolta 1,5 työpaikkaa kotimaisilta palvelualoilta”, Koivu jatkaa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju korostaa, että tilanne ei korjaannu itsestään. ”Tarvitsemme aktiivisia toimia viennin kilpailukyvyn parantamiseksi. Palkkamaltti, tuottavuusinvestoinnit ja uusien vientimarkkinoiden avaaminen ovat välttämättömiä askelia.”
Hallitus: Kasvupaketti valmisteilla
Valtiovarainministeri Riikka Purra myönsi tiedotustilaisuudessa tiistaina tilanteen vakavuuden. ”Luvut ovat synkkiä, mutta eivät yllätyksellisiä. Hallitus valmistelee parhaillaan kasvupakettia, joka keskittyy erityisesti viennin edellytysten parantamiseen”, Purra totesi.
Elinkeinoministeri Wille Rydman on käynyt neuvotteluja suurten vientiyritysten johdon kanssa. ”Keskusteluissa on noussut esiin tarve keventää yritysten työvoimakustannuksia ja yksinkertaistaa lupaprosesseja. Nämä toimet ovat pöydällä”, Rydman kertoi eduskunnan kyselytunnilla.
Opposition mukaan hallituksen toimet ovat riittämättömiä. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman vaati eduskuntakeskustelussa mittavia julkisia investointeja. ”Leikkauspolitiikka syventää kriisiä. Tarvitsemme elvytystä, joka luo työpaikkoja ja tukee viennin elpymistä.”
Vientinäkymät: Kiina ja vihreä siirtymä avainasemassa
Vientiyritysten kannalta merkittävimmät kysymykset liittyvät Kiinan talouskehitykseen ja vihreän siirtymän investointeihin. Kiinan osuus Suomen viennistä on kasvanut tasaisesti, ja maan talouskasvu vaikuttaa suoraan suomalaisten konepaja- ja metsäteollisuusyritysten tilauskantaan.
Positiivisia signaaleja on nähtävissä akkuteollisuudessa ja cleantech-sektorilla. BASF:n akkumateriaalitehdas Harjavallassa ja Fortum Batteryn investoinnit Vaasassa luovat tuhansia uusia työpaikkoja seuraavien vuosien aikana. Nämä hankkeet eivät kuitenkaan riitä kompensoimaan perinteisen teollisuuden menetyksiä.
Euroopan unionin elpymisrahastosta Suomi saa vielä vuonna 2026 noin 1,5 miljardia euroa, josta merkittävä osa suunnataan vihreää siirtymää tukeviin investointeihin. Näiden varojen tehokas käyttö on kriittistä viennin uuden nousun kannalta.
Mitä tämä tarkoittaa sijoittajalle?
Helsingin pörssin vientiyritykset ovat reagoineet tilanteeseen vaihtelevasti. Kone, Wärtsilä ja Metso ovat onnistuneet pitämään tilauskantansa kohtuullisella tasolla kansainvälisen hajautuksen ansiosta. Sen sijaan kotimarkkinoista riippuvaisemmat yhtiöt ovat kärsineet merkittävästi.
Sijoittajan kannalta tilanne tarjoaa sekä riskejä että mahdollisuuksia. Viennin elpyminen nostaisi Suomi-painotteisia osakesalkkuja merkittävästi, mutta ajoituksen ennustaminen on vaikeaa. Analyytikot suosittelevat varovaisuutta ja hajautusta eurooppalaisten vientiyhtiöiden kesken.
Valuuttakurssikehitys on suomalaisten vientiyritysten kannalta kaksijakoinen. Euro on heikentynyt dollariin nähden, mikä tukee vientiä Yhdysvaltoihin, mutta Venäjän-kaupan romahdus ja Kiinan juanin heilahtelu lisäävät epävarmuutta.
Elpyminen vaatii aikaa – ensimmäiset merkit ehkä vuoden 2026 lopulla
Talousennusteiden valossa työttömyystilanteen parantuminen vaatii vähintään 12–18 kuukautta. Suomen Pankin arvion mukaan BKT:n kasvu voisi kääntyä positiiviseksi vuoden 2026 jälkipuoliskolla, mikäli vientimarkkinoiden kysyntä elpyy odotusten mukaisesti.
Keskeisiä seurattavia mittareita ovat teollisuuden uudet tilaukset, vientitilastojen kuukausikehitys ja Saksan teollisuustuotannon suunta. Saksa on Suomen tärkein kauppakumppani, ja sen talouden elpyminen heijastuu suoraan suomalaisyritysten tilauskantaan.
Seuraava merkittävä virstanpylväs on helmikuun työttömyystilasto, joka julkaistaan maaliskuun alussa. Mikäli trendi jatkuu nousevana, paine hallituksen lisätoimille kasvaa entisestään.
