Suomen inflaatio nousi joulukuussa 1,8 prosenttiin marraskuun 1,5 prosentista, kertoo Tilastokeskuksen tuore ennakkotieto. Hintojen nousua vauhditti erityisesti terveydenhuollon tuotteiden ja palveluiden kallistuminen, jossa vuosimuutos kipusi 5,9 prosenttiin. Inflaatio pysyy silti selvästi Euroopan keskuspankin kahden prosentin tavoitteen alapuolella.
Terveydenhuolto kallistui eniten
Tilastokeskuksen joulukuun ennakkotiedot paljastavat, että yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI) nousi vuodentakaisesta 1,8 prosenttia. Nousu oli 0,3 prosenttiyksikköä nopeampaa kuin marraskuussa, jolloin inflaatio oli 1,5 prosenttia.
Merkittävin yksittäinen hintojen nostaja oli terveydenhuollon tuotteiden ja palveluiden ryhmä, jossa vuosimuutos oli peräti 5,9 prosenttia. Tämä tarkoittaa käytännössä, että suomalaiset maksoivat joulukuussa lääkkeistä, lääkäripalveluista ja terveydenhoitotarvikkeista selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin.
Terveydenhuollon kustannusten nousu heijastaa laajempaa trendiä, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituspaineet ovat siirtyneet osittain kuluttajahintoihin. Hyvinvointialueiden ensimmäinen täysi toimintavuosi 2024 toi mukanaan asiakasmaksujen korotuksia useilla alueilla.
YKHI-inflaatio eroaa kansallisesta kuluttajahintaindeksistä (KHI) siten, että se mahdollistaa vertailun muiden EU-maiden kanssa. Indeksi lasketaan harmonisoidulla menetelmällä kaikissa jäsenmaissa.
Inflaatio pysynyt maltillisena läpi syksyn
Suomen inflaatiokehitys on ollut vuoden 2025 jälkipuoliskolla varsin vakaata. Kesän ja alkusyksyn aikana inflaatio liikkui 1,5–2,0 prosentin haarukassa, mikä on eurooppalaisessa vertailussa maltillista tasoa.
Vuoden 2022–2023 inflaatiopiikki, jolloin hinnat nousivat pahimmillaan yli kahdeksan prosenttia vuodessa, on nyt selvästi takanapäin. Energiahintojen normalisoituminen ja toimitusketjujen elpyminen ovat hillinneet hintapaineita laajasti.
Euroopan keskuspankki on reagoinut inflaation rauhoittumiseen laskemalla ohjauskorkojaan vuoden 2024 aikana useaan otteeseen. Joulukuussa 2025 talletuskorko oli jo selvästi alle aiempien huippulukemien, mikä on helpottanut sekä kotitalouksien että yritysten lainataakkaa.
Ekonomistit arvioivat näkymiä varovaisesti
Suomen Pankin tuoreimmissa ennusteissa inflaation odotetaan pysyvän lähellä kahden prosentin tasoa myös vuoden 2026 alkupuolella. Palkkojen maltillinen kehitys ja heikko kotimainen kysyntä pitävät hintapaineita kurissa.
”Terveydenhuollon hintojen nousu on rakenteellinen tekijä, joka ei ole suoraan sidoksissa suhdannetilanteeseen”, toteavat useat kotimaiset ekonomistit. Hyvinvointialueiden talousvaikeudet ja väestön ikääntyminen luovat pitkäaikaista painetta terveydenhuollon kustannuksiin.
Euroalueen inflaatio on vaihdellut maakohtaisesti merkittävästi. Suomi sijoittuu vertailussa maltillisten maiden joukkoon, kun taas osassa Etelä-Euroopan maista hintojen nousu on ollut nopeampaa.
Kotitalouksien ostovoima paranee hitaasti
Maltillinen inflaatio yhdistettynä palkkojen nousuun tarkoittaa, että suomalaisten reaalinen ostovoima on kääntynyt varovaiseen kasvuun. Vuoden 2023 ostovoiman heikkeneminen oli historiallisen syvä, ja toipuminen on ollut hidasta.
Terveydenhuollon kustannusten nousu osuu erityisesti ikääntyneisiin ja pitkäaikaissairaisiin kotitalouksiin, joiden budjetista terveysmenot muodostavat keskimääräistä suuremman osan. Eläkeläisten ostovoimakehitys on siten heikompi kuin keskimääräinen inflaatioluku antaa ymmärtää.
Sijoittajien näkökulmasta maltillinen inflaatio tukee korkosijoitusten reaalituottoja ja vähentää epävarmuutta talouden kehityksestä. Osakemarkkinoilla matala inflaatio on tyypillisesti positiivinen tekijä, koska se mahdollistaa keskuspankkien kevyemmän rahapolitiikan.
Tilastokeskus julkaisee lopulliset luvut tammikuun puolivälissä
Nyt julkaistut luvut ovat ennakkotietoja, ja Tilastokeskus tarkentaa joulukuun inflaatiolukuja tammikuun 2026 puolivälissä. Ennakkotiedot perustuvat noin 80 prosenttiin lopullisesta hinta-aineistosta.
Seuraava merkittävä inflaatiotieto saadaan helmikuussa, kun tammikuun 2026 luvut julkaistaan. Tällöin nähdään, jatkuuko inflaation lievä kiihtyminen vai tasaantuuko hintakehitys jälleen.
