Suomalaisten suuryritysten johtajien luottamus Orpon hallituksen talouspolitiikkaan on laskenut merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Tuoreen tutkimuksen mukaan yhä useampi yritysjohtaja pitää hallituksen säästölinjaa liian jyrkkänä ja pelkää sen hidastavan talouden elpymistä.
Luottamusluvut painuivat alaspäin
Talouselämän julkaisema tutkimus paljastaa, että suuryritysten johtajien luottamus hallituksen talouspolitiikkaan on laskenut huolestuttavalle tasolle. Tutkimukseen vastanneista yritysjohtajista merkittävä osa arvioi hallituksen säästötoimien vaikuttavan kielteisesti omaan liiketoimintaympäristöönsä.
Erityisen huolestuneita johtajat ovat julkisten investointien leikkauksista ja niiden vaikutuksista yksityisen sektorin tilauskantaan. Rakennusalan, teknologiasektorin ja palvelualojen edustajat raportoivat jo nyt heikentyneestä kysyntätilanteesta.
Luottamuksen heikkeneminen on tapahtunut suhteellisen nopeasti. Vielä vuoden 2025 alussa yritysjohtajien enemmistö suhtautui hallituksen talouslinjaan varovaisen myönteisesti, mutta nyt tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi.
Säästölinja jakaa mielipiteitä elinkeinoelämässä
Hallituksen tiukka budjettikuri on herättänyt ristiriitaisia reaktioita elinkeinoelämän piirissä. Osa johtajista tunnustaa julkisen talouden tasapainottamisen välttämättömyyden, mutta samalla kasvava joukko varoittaa liian nopean sopeuttamisen riskeistä.
Keskeisenä huolenaiheena on se, että leikkaukset kohdistuvat voimakkaasti tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä koulutukseen – aloille, joiden merkitys Suomen kilpailukyvylle on ratkaiseva. Yritysjohtajat pelkäävät, että lyhyen aikavälin säästöt voivat kostautua pitkällä aikavälillä heikentyneenä innovaatiokykynä.
Myös infrastruktuuri-investointien lykkääminen huolestuttaa erityisesti vientiyritysten johtajia, jotka korostavat logistiikkaketjujen toimivuuden merkitystä kansainvälisessä kilpailussa.
Yritysjohtajat vaativat ennakoitavuutta
Tutkimuksessa korostuu yritysjohtajien toive politiikan pitkäjänteisyydestä. Monet vastaajat kritisoivat sitä, että hallituksen linjaukset ovat olleet vaikeasti ennakoitavia ja tämä haittaa investointipäätösten tekemistä.
Erityisesti kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset korostavat, että Suomen houkuttelevuus investointikohteena edellyttää vakaata ja ennustettavaa toimintaympäristöä. Äkilliset politiikkamuutokset ja epävarmuus tulevista linjauksista vaikeuttavat pitkän aikavälin suunnittelua.
Myös työmarkkinapolitiikka nousee esiin huolenaiheena. Osa johtajista pelkää, että hallituksen työelämäuudistukset voivat lisätä työmarkkinoiden jännitteitä ja heikentää työrauhaa.
Vaikutukset investointeihin ja työllisyyteen
Heikentynyt luottamus näkyy jo yritysten investointisuunnitelmissa. Tutkimuksen mukaan merkittävä osa suuryrityksistä on lykännyt tai uudelleenarvioinut investointipäätöksiään Suomessa epävarman talouspoliittisen tilanteen vuoksi.
Työllisyysvaikutukset voivat olla merkittäviä. Mikäli investointien lykkääminen jatkuu, se heijastuu väistämättä myös rekrytointeihin ja alihankintaketjuihin. Erityisesti teknologia- ja teollisuussektoreilla tilanne on seurattava tarkasti.
Sijoittajien näkökulmasta kehitys on huolestuttava. Suomalaisten pörssiyhtiöiden arvostustasot voivat joutua paineeseen, mikäli kotimaisten yritysten kasvunäkymät heikkenevät entisestään.
Seuraavaksi hallituksen vuoro reagoida
Hallituksen on nyt punnittava tarkasti, miten se vastaa elinkeinoelämästä nousevaan kritiikkiin. Kehysriihi keväällä 2026 tulee olemaan ratkaiseva hetki, jossa linjaukset investointien ja säästöjen suhteesta konkretisoituvat.
Avoinna on myös kysymys siitä, muuttaako hallitus linjaansa vai pitääkö se kiinni tiukasta budjettikurista kansainvälisten luottoluokittajien painostaessa velkaantumisen hillitsemiseen. Tasapainoilu eri intressiryhmien välillä tulee olemaan poliittisesti haastavaa.
