Suomalaisten luottamus talouteen on vajonnut ennätyksellisen matalalle. Tilastokeskuksen joulukuun mittauksessa kuluttajien luottamusindeksi painui tasolle, jota ei ole nähty sitten 1990-luvun laman synkimpien vuosien. Pessimismin aalto näkyy jo konkreettisesti kaupan hyllyillä ja matkatoimistojen varauskirjoissa.
Luottamusindeksi painui pahimpaan lukemaan 30 vuoteen
Kuluttajien luottamusindeksi laski joulukuussa arvoon -15,2, mikä on matalin lukema sitten vuoden 1993. Vielä vuoden 2024 alussa indeksi oli -3,4. Pudotus on ollut rajua erityisesti syksyn aikana, kun korkojen lasku ei ole tuonut odotettua helpotusta kotitalouksien arkeen.
Helsingin Sanomien selonteon mukaan erityisen huolestuttavaa on kuluttajien oman taloudellisen tilanteen arvion romahtaminen. Noin 34 prosenttia suomalaisista kokee taloudellisen tilanteensa heikentyneen merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Vastaava luku vuosi sitten oli 22 prosenttia.
Luottamuksen heikkeneminen näkyy välittömästi kulutuskäyttäytymisessä. Kodinkoneiden myynti on laskenut tammi-marraskuussa 18 prosenttia edellisvuodesta, ja matkatoimistot raportoivat kesän 2026 ennakkovarausten olevan 25 prosenttia normaalia alemmalla tasolla.
Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan ostoaikomukset ovat heikentyneet kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisen jyrkkää pudotus on ollut 35–54-vuotiaiden keskuudessa, jotka ovat tyypillisesti suurten hankintojen tekijöitä.
Pitkittynyt inflaatio ja epävarmuus nakertavat ostovoimaa
Kuluttajien synkistyneet näkymät eivät ole syntyneet tyhjiössä. Vaikka inflaatio on hidastunut huippulukemista, elinkustannusten kumulatiivinen nousu vuosina 2022–2025 on kasvattanut keskimääräisen kotitalouden menoja yli 400 eurolla kuukaudessa. Samaan aikaan reaalipalkat eivät ole palautuneet vuoden 2021 tasolle.
Työmarkkinoiden epävarmuus on lisännyt varovaisuutta. Yt-neuvottelujen piirissä on ollut vuoden 2025 aikana yli 45 000 työntekijää, ja lomautusten määrä on kasvanut 35 prosenttia edellisvuodesta. Epävarmuus omasta työpaikasta saa kuluttajat siirtämään suuria hankintoja tulevaisuuteen.
Asuntomarkkinoiden tilanne on niin ikään painanut tunnelmia. Vaikka korot ovat kääntyneet laskuun, asuntojen hinnat ovat edelleen 8–12 prosenttia huippuvuoden 2022 tasoa alempana, mikä on heikentänyt kotitalouksien varallisuuden tunnetta.
Pellervon taloustutkimus: ”Pessimismi ruokkii itseään”
”Olemme tilanteessa, jossa kuluttajien pessimismi voi muodostua itseään toteuttavaksi ennusteeksi”, sanoo Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Markus Lahtinen. ”Kun ihmiset lykkäävät hankintojaan, yritykset joutuvat sopeuttamaan, mikä lisää työttömyyttä ja ruokkii edelleen pessimismiä.”
Lahtisen mukaan huolestuttavinta on nuorten aikuisten luottamuksen romahtaminen. ”25–34-vuotiaiden luottamusindeksi on laskenut jyrkimmin. He ovat sukupolvi, joka ei ole kokenut normaalia talouskasvun aikaa aikuisiällään – ensin korona, sitten energiakriisi ja nyt pitkittynyt taantuma.”
Kaupan liitto on seurannut tilannetta huolestuneena. ”Joulumyynti jäi noin 8 prosenttia edellisvuodesta, mikä oli odotettua heikompi tulos”, toteaa Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja. ”Kuluttajat keskittyvät välttämättömyyshankintoihin ja välttävät ylellisyystuotteita.”
Vähittäiskauppa ja palvelualat kärsivät – vaikutukset työllisyyteen lähikuukausina
Kuluttajien varovaisuus iskee suoraan kotimaiseen palvelusektoriin, joka työllistää noin 1,4 miljoonaa suomalaista. Kaupan alan työllisyys on laskenut jo 12 000 henkilöllä vuoden 2024 alusta, ja trendi näyttää jatkuvan.
Matkailu- ja ravintola-ala raportoi alkuvuoden varausten olevan 15–20 prosenttia normaalia heikompia. Suomen matkatoimistoalan liitto SMAL arvioi, että kesän 2026 ulkomaanmatkojen varaukset ovat euroissa mitattuna noin 180 miljoonaa euroa edellisvuotta pienempiä.
Sijoittajan näkökulmasta tilanne heijastuu erityisesti kuluttajapalveluihin keskittyvien yhtiöiden näkymiin. Helsingin pörssin kulutushyödykeindeksi on laskenut vuoden alusta 14 prosenttia, kun yleisindeksi on samaan aikaan noussut 3 prosenttia. Analyytikot ovat alentaneet useiden vähittäiskauppayhtiöiden tulosennusteita tälle vuodelle.
Käänne odotettavissa aikaisintaan kesällä – hallitukselta vaaditaan toimia
Ekonomistien konsensusarvio on, että kuluttajien luottamus alkaa elpyä aikaisintaan kesällä 2026, mikäli korkojen lasku jatkuu ja työmarkkinatilanne vakautuu. Euroopan keskuspankin odotetaan laskevan ohjauskorkoa vielä 0,5 prosenttiyksikköä kevään aikana.
Oppositio on vaatinut hallitukselta elvytystoimia kulutuskysynnän tukemiseksi. Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen esitti joulukuussa väliaikaista arvonlisäveron alennusta päivittäistavaroille. Hallitus on toistaiseksi torjunut ehdotukset vedoten julkisen talouden tasapainottamistarpeeseen.
Seuraava merkittävä mittaus kuluttajien luottamuksesta julkaistaan tammikuun lopussa. Ekonomistit seuraavat erityisesti, näkyykö vuodenvaihteen jälkeen merkkejä tunnelmien tasaantumisesta vai jatkuuko alamäki.
