Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist ennustaa Suomen talouden elpyvän maltillisesti kuluvana vuonna. Vuosi 2025 päättyi vaisuin tunnelmin, mutta pahimmat synkät ennusteet eivät toteutuneet. Appelqvist kuvailee mennyttä vuotta talouden torjuntavoitoksi.
Taantuma väistyi, mutta kasvuvauhti jäi vaisuksi
Suomen talous selvisi vuodesta 2025 paremmin kuin pessimistisimmät ennusteet antoivat ymmärtää. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist arvioi Ylen haastattelussa, että talous säilytti kasvunsa heikkojen odotusten jälkeen, vaikka vauhti jäikin vaatimattomaksi.
Appelqvistin mukaan vuoden 2025 talouskehitystä voidaan luonnehtia torjuntavoitoksi. Talous ei suistunut syvään taantumaan, mutta merkittävää elpymistä ei myöskään nähty. Kotitalouksien ostovoima parani hitaasti, ja vientimarkkinoiden epävarmuus painoi teollisuuden näkymiä.
Vuoden 2025 bruttokansantuotteen kasvu jäi todennäköisesti nollan tuntumaan, kun vielä vuoden alussa useat ennustelaitokset pelkäsivät talouden supistuvan. Työttömyysaste pysyi korkealla tasolla, mutta massairtisanomisilta vältyttiin pahimpien skenaarioiden vastaisesti.
Miksi käännettä odotetaan juuri nyt?
Appelqvistin optimismi vuotta 2026 kohtaan perustuu useisiin tekijöihin. Euroopan keskuspankin korkolaskut alkavat vähitellen näkyä reaalitaloudessa, mikä helpottaa sekä yritysten investointihalukkuutta että kotitalouksien lainanhoitotaakkaa.
Inflaatio on hidastunut merkittävästi vuoden 2022–2023 huippulukemista, ja reaalipalkat ovat kääntyneet nousuun. Tämä vahvistaa kotimaista kulutuskysyntää, joka on Suomen talouden keskeinen moottori.
Rakennusala, joka kärsi pahiten korkojen noususta, on osoittanut ensimmäisiä elpymisen merkkejä. Asuntokauppa on piristynyt syksystä 2025 lähtien, kun ostajat uskaltautuvat takaisin markkinoille korkohuipun ohituttua.
”Vuosi 2025 oli torjuntavoitto”
Appelqvist tiivistää näkemyksensä kuluneesta vuodesta suorasanaisesti. Pääekonomistin mukaan Suomen talous selvisi vuodesta 2025 odotettua paremmin, vaikka kasvuluvut jäivätkin vaatimattomiksi.
”Vuoden 2025 kasvu jäi vaisuksi torjuntavoitoksi”, Appelqvist toteaa Ylelle.
Samalla hän korostaa, että torjuntavoitto on silti voitto. Monet eurooppalaiset taloudet, erityisesti Saksa, kamppailivat vuonna 2025 selvästi Suomea suurempien haasteiden kanssa. Suomen suhteellinen asema euroalueella on parantunut.
Mitä maltillinen elpyminen tarkoittaa suomalaisille?
Appelqvistin ennustama maltillinen elpyminen vuodelle 2026 merkitsee kotitalouksille varovaista helpotusta. Työllisyystilanteen odotetaan vakiintuvan, vaikka nopeaa paranemista ei ole näköpiirissä. Palkankorotukset ylittävät todennäköisesti inflaation, mikä kasvattaa ostovoimaa.
Sijoittajille ennuste tarjoaa maltillisen optimistisen näkymän. Helsingin pörssi on hinnoitellut sisään taantuman riskiä, joten positiiviset talousuutiset voivat tukea osakekursseja. Erityisesti kotimarkkinoille keskittyneet yhtiöt hyötyvät kulutuskysynnän piristymisestä.
Asuntomarkkinoilla elpyminen jatkuu todennäköisesti, kun korkojen lasku vahvistaa ostajien luottamusta. Analyytikot arvioivat asuntojen hintojen kääntyvän maltilliseen nousuun pääkaupunkiseudulla jo alkuvuodesta 2026.
Epävarmuustekijät varjostavat ennustetta
Appelqvistin ennusteeseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Geopoliittiset jännitteet, erityisesti Ukrainan sodan kehitys ja Yhdysvaltain kauppapolitiikan suunta, voivat heiluttaa vientimarkkinoita arvaamattomasti.
Suomen vientisektorin riippuvuus Euroopan teollisuudesta on haaste. Mikäli Saksan talousongelmat syvenevät, heijastukset tuntuvat nopeasti suomalaisissa konepajoissa ja teknologiayrityksissä.
Kotimaan politiikassa hallituksen sopeutustoimet ja niiden vaikutukset kotitalouksien ostovoimaan voivat jarruttaa kulutuskysynnän elpymistä. Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää kipeitä päätöksiä, jotka voivat heikentää kasvuedellytyksiä lyhyellä aikavälillä.
Seuraavat viikot näyttävät suunnan
Vuoden 2026 ensimmäinen neljännes antaa viitteitä siitä, toteutuuko Appelqvistin ennustama elpyminen. Tammikuun kuluttajaluottamusindikaattorit julkaistaan kuun lopulla, ja ne kertovat kotitalouksien mielialasta.
Helmikuussa julkaistaan vuoden 2025 neljännen neljänneksen BKT-ennakkotiedot, jotka varmistavat, päättyikö vuosi kasvu- vai supistumislukemiin. Kevään aikana julkistettavat yritysten tulosraportit paljastavat, miten yksityinen sektori näkee kuluvan vuoden näkymät.
