Suomen bruttokansantuote laski heinä–syyskuussa 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä, kertoo Tilastokeskus. Vuositasolla talous kutistui 0,6 prosenttia. Luvut vahvistavat, että Suomi kamppailee edelleen heikon talouskasvun kanssa tilanteessa, jossa monet muut euroalueen maat ovat jo kääntyneet varovaiseen nousuun.
Tilastokeskus vahvisti synkät luvut
Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan Suomen bruttokansantuotteen volyymi laski vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä 0,3 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Kansainvälisessä vertailussa käytetty vuosimuutos oli vielä synkempi: BKT supistui 0,6 prosenttia verrattuna vuoden 2024 heinä–syyskuuhun.
Talouden supistuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomessa tuotettiin vähemmän tavaroita ja palveluita kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Kun tarkastellaan kahta peräkkäistä negatiivista neljännestä, puhutaan yleisesti teknisestä taantumasta.
Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon mukaan erityisesti teollisuustuotannon heikkous painoi lukuja alaspäin. Myös rakentamisen määrä jatkoi laskuaan, mikä heijastaa asuntomarkkinoiden pitkittynyttä taantumaa ja korkojen nousun jälkivaikutuksia.
Palvelusektori osoitti hieman parempaa vastustuskykyä, mutta sekään ei riittänyt kääntämään kokonaiskuvaa positiiviseksi. Yksityinen kulutus pysyi vaimeana, kun kotitalouksien ostovoima on kärsinyt inflaation ja korkojen nousun myötä.
Pitkittynyt heikkous vaivaa Suomea
Suomen talouden alamäki ei ole yllätys. Vuosi 2025 on jatkanut pitkälti samaa linjaa kuin edellisvuosi, jolloin talous supistui kokonaisuutena noin prosentin verran. Heikko kehitys juontaa juurensa useisiin rakenteellisiin ja suhdannetekijöihin.
Euroopan keskuspankin vuosina 2022–2024 tekemät koronnostot vaikuttavat edelleen täydellä voimalla Suomen kaltaisessa velkavetoisessa taloudessa. Suomalaiset kotitaloudet ovat poikkeuksellisen alttiita korkomuutoksille, sillä valtaosa asuntolainoista on sidottu lyhyisiin viitekorkoihin.
Geopoliittinen tilanne on myös painanut vientiä. Venäjän-kaupan romahtaminen vuoden 2022 jälkeen jätti pysyvän aukon vientitilastoihin, eikä uusia markkinoita ole löytynyt riittävässä määrin korvaamaan menetyksiä. Samaan aikaan Saksan teollisuuden vaikeudet ovat heijastuneet suoraan suomalaisiin alihankkijoihin.
Korkea kustannustaso ja työvoimapula haastavat yrityksiä samaan aikaan, kun kysyntä on heikkoa. Tämä yhdistelmä on johtanut varovaiseen investointi-ilmapiiriin, jossa yritykset lykkäävät laajennushankkeita ja odottavat selkeämpiä signaaleja käänteestä.
Valtiovarainministeriö: ”Käänne näkyvissä vuoden 2026 puolella”
Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja on aiemmin arvioinut, että talouden pohjakosketus on lähellä. Ministeriön ennusteiden mukaan kasvu voisi kääntyä varovaisesti positiiviseksi vuoden 2026 alkupuolella, kun korkojen lasku alkaa tuntua kotitalouksien kukkaroissa.
”Euroopan keskuspankin korkojen lasku tukee asteittain kotimaista kysyntää. Odotamme kuluttajien luottamuksen paranevan kevään aikana”, ministeriön edustaja totesi syksyn suhdannekatsauksessa.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on korostanut rakenteellisten uudistusten merkitystä. Rehnin mukaan pelkkä suhdannekäänne ei riitä, vaan Suomen on parannettava kilpailukykyään pitkäjänteisesti.
Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti on varoittanut, että heikko talouskehitys vaarantaa julkisen talouden tasapainottamisyritykset. ”Verotulojen kehitys jää jälkeen, kun talous ei kasva. Tämä tekee sopeutustoimista entistä kivuliaampia”, hän on todennut.
Sijoittajalle ja kuluttajalle erilaisia vaikutuksia
Helsingin pörssi on reagoinut heikkoon talouskehitykseen vaihtelevasti. Kotimarkkinoille painottuneet yhtiöt, kuten vähittäiskauppa ja rakentaminen, ovat kärsineet eniten. Sen sijaan vientiyritykset, joiden tuotot tulevat pääosin ulkomailta, ovat selviytyneet paremmin.
Sijoittajan kannalta tilanne on kaksijakoinen. Osakkeiden arvostustasot ovat laskeneet houkuttelevammiksi, mutta tuloskasvun näkymät ovat edelleen sumuiset. Analyytikot suosittavat varovaisuutta ja painottavat yhtiövalintaa sektoreiden välillä.
Kuluttajille heikko talouskasvu näkyy epävarmuutena työmarkkinoilla. Yt-neuvottelujen määrä on pysynyt korkealla, ja erityisesti teollisuudessa on tehty merkittäviä henkilöstövähennyksiä. Toisaalta korkojen lasku helpottaa asuntovelallisten tilannetta asteittain.
Julkiselle taloudelle supistuminen merkitsee pienempiä verotuloja ja kasvavia paineita leikkauksille. Hallituksen sopeutustoimet ovat jo valmiiksi kunnianhimoisia, ja talouden heikkous tekee tavoitteiden saavuttamisesta entistä haastavampaa.
Kääntyykö suunta keväällä?
Seuraavan neljänneksen luvut julkaistaan maaliskuussa 2026, ja ne kertovat, jatkuiko alamäki loppuvuonna vai saatiinko pohja vihdoin kiinni. Monet ekonomistit arvioivat, että vuoden 2025 viimeinen neljännes oli likimain nollakasvun tasolla.
Ratkaisevaa on, miten nopeasti EKP:n korkojen lasku välittyy reaalitalouteen. Jos kotitaloudet uskaltavat jälleen kuluttaa ja yritykset investoida, käänne voi olla nopea. Vastaavasti uudet ulkoiset shokit – kuten kauppasodan kiihtyminen tai energian hintapiikit – voisivat lykätä elpymistä.
Suomen Pankki julkaisee seuraavan ennusteensa maaliskuussa, ja silloin nähdään, ovatko viranomaisten kasvunäkymät muuttuneet suuntaan tai toiseen. Toistaiseksi konsensusennuste vuodelle 2026 on maltillisen positiivinen, noin 1–1,5 prosentin BKT-kasvu.
