Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid ilmoitti maanantaina valittavansa korkeimpaan hallinto-oikeuteen markkinaoikeuden joulukuussa antamasta päätöksestä. Kiista koskee Energiaviraston uusia valvontamenetelmiä, joiden Fingrid katsoo vaarantavan sähköverkon kehittämisen ratkaisevalla hetkellä, kun Suomi tavoittelee puhtaan energian suurvaltastatusta.
Kantaverkkoyhtiö haastaa sähkömarkkinoiden pelisäännöt
Fingridin hallitus päätti viedä asian Suomen ylimpään hallinto-oikeusasteeseen sen jälkeen, kun markkinaoikeus hylkäsi yhtiön valituksen Energiaviraston päättämistä uusista tuottomalleista. Kyseessä on merkittävä oikeudellinen konflikti, joka määrittää suomalaisen energiainfrastruktuurin rahoituspohjan tuleviksi vuosiksi.
Energiavirasto vahvisti vuoden 2025 aikana uudet valvontamenetelmät, jotka säätelevät kantaverkkoyhtiön sallittua tuottoa ja sitä kautta asiakkailta perittäviä verkkomaksuja. Fingrid on johdonmukaisesti kritisoinut uutta mallia liian tiukaksi ja varoittanut sen heikentävän yhtiön kykyä toteuttaa välttämättömiä verkkoinvestointeja.
Valitusprosessi etenee nyt korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka päätös tulee olemaan lopullinen. Käsittelyaika KHO:ssa vaihtelee tyypillisesti yhdestä kahteen vuoteen, mikä tarkoittaa, että epävarmuus sääntely-ympäristöstä jatkuu pitkälle vuoteen 2027.
Sähköistyvä Suomi tarvitsee massiivisia verkkoinvestointeja
Kiistan taustalla on Suomen energiamurros. Maa on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä, mikä edellyttää mittavia investointeja sähkönsiirtokapasiteettiin. Tuulivoiman, aurinkovoiman ja akkuvarastojen liittäminen verkkoon vaatii kantaverkon merkittävää vahvistamista.
Fingridin kymmenvuotisen verkkokehityssuunnitelman mukaan yhtiö suunnittelee investoivansa lähivuosina noin 3–4 miljardia euroa kantaverkon kehittämiseen. Investointitahti on kiihtynyt merkittävästi: vielä 2010-luvun alussa vuotuiset investoinnit liikkuivat 100–150 miljoonan euron tasolla, kun viime vuosina on puhuttu jo 300–400 miljoonan euron vuosittaisista panostuksista.
Erityisen kriittisiä ovat uudet siirtoyhteydet pohjoiseen, missä tuulivoimakapasiteetti kasvaa nopeasti. Lisäksi maakaapelointihankkeet ja rajayhteyksien vahvistaminen Ruotsiin ja Viroon sitovat merkittäviä pääomia.
Fingridin johto: ”Sääntelyn on tuettava energiamurrosta”
Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka on korostanut yhtiön tiedotteissa, että valituksessa ei ole kyse lyhyen aikavälin tuloksesta vaan pitkäjänteisestä kyvystä ylläpitää ja kehittää yhteiskunnan kannalta kriittistä infrastruktuuria.
”Kantaverkko on koko sähköjärjestelmän selkäranka. Sen rahoituspohjan on oltava riittävä, jotta pystymme vastaamaan energiamurroksen vaatimuksiin ja turvaamaan toimitusvarmuuden kaikissa olosuhteissa”, Fingrid on linjannut kannanotoissaan.
Yhtiön mukaan uusi tuottomalli ei huomioi riittävästi investointien todellisia kustannuksia eikä riskejä, joita nopeasti muuttuva energiamarkkina aiheuttaa. Fingrid on erityisesti kritisoinut pääoman tuottovaatimuksen laskentaperusteita, joiden se katsoo jäävän jälkeen markkinaehtoisesta rahoituskustannuksesta.
Mitä päätös tarkoittaa sähkönkäyttäjille ja sijoittajille?
Kuluttajien näkökulmasta kiista heijastuu lopulta sähkölaskuun. Kantaverkkomaksut muodostavat noin 20–25 prosenttia kotitalouden sähkön siirtohinnasta. Jos Fingridin sallittua tuottoa leikataan, paine siirtää kustannuksia asiakkaille pienenee – ainakin lyhyellä aikavälillä.
Pidemmällä tähtäimellä tilanne on monimutkaisempi. Jos investointikyky heikkenee, sähköverkon pullonkaulat voivat pahentua ja aluehintaerot kasvaa. Tämä näkyisi erityisesti pohjoisessa, missä tuulivoimatuotanto ylittää jo ajoittain siirtokapasiteetin.
Sijoittajille Fingrid on ollut perinteisesti vakaata tuottoa tarjoava sijoituskohde. Yhtiön omistavat suomalaiset eläkeyhtiöt ja valtio, ja se on rahoittanut toimintaansa aktiivisesti joukkolainamarkkinoilla. Sääntely-ympäristön epävarmuus voi heijastua yhtiön luottoluokitukseen ja rahoituskustannuksiin.
Oikeusprosessi etenee – päätös aikaisintaan 2027
Korkein hallinto-oikeus käsittelee valituksen todennäköisesti vuoden 2026 aikana, mutta lopullinen päätös saattaa venyä vuoteen 2027. Siihen asti Energiaviraston vahvistamat valvontamenetelmät pysyvät voimassa.
Tapaus on osa laajempaa eurooppalaista keskustelua energiainfrastruktuurin sääntelystä. EU:n vihreän siirtymän tavoitteet edellyttävät valtavia investointeja sähköverkkoihin kaikkialla Euroopassa, ja kansalliset sääntelyviranomaiset tasapainoilevat kuluttajansuojan ja investointikannustimien välillä.
Mikäli KHO päätyy muuttamaan markkinaoikeuden ratkaisua, sillä voi olla laajempia vaikutuksia siihen, miten energiainfrastruktuurin tuottosääntelyä Suomessa tulkitaan tulevaisuudessa.
