Suomen Pankki on laskenut merkittävästi talousennustettaan ja varoittaa julkisen talouden velkaantumisen kiihtyvän. Pääjohtaja Olli Rehn pitää hallituksen velkajarrua historiallisena käännekohtana suomalaisessa talouspolitiikassa. Pankin joulukuun ennusteen mukaan BKT supistuu tänä vuonna 0,2 prosenttia.
Talouskasvu painuu miinukselle – julkinen velka jatkaa kasvuaan
Suomen Pankin tuorein ennuste maalaa synkän kuvan Suomen talouden lähivuosista. Keskuspankin joulukuussa julkaiseman arvion mukaan bruttokansantuote supistuu vuonna 2024 yhteensä 0,2 prosenttia, mikä tarkoittaa kolmatta peräkkäistä vuotta ilman todellista talouskasvua.
Julkisen talouden alijäämä jatkaa kasvuaan huolimatta hallituksen mittavista sopeutustoimista. Suomen Pankin laskelmien mukaan valtiontalouden velka-aste uhkaa nousta lähivuosina yli 80 prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikäli korjaavia toimenpiteitä ei tehdä.
Ennusteessa korostuu erityisesti kotitalouksien heikentynyt ostovoima ja investointien lasku. Yksityinen kulutus on supistunut korkojen nousun ja inflaation seurauksena, mikä heijastuu koko kansantalouden kehitykseen.
Keskuspankin arvion mukaan käänne parempaan tapahtuu aikaisintaan vuoden 2025 jälkipuoliskolla, kun korkotason odotetaan laskevan ja kotitalouksien ostovoiman alkavan elpyä.
Miksi velkajarru otettiin käyttöön juuri nyt?
Suomen julkisen talouden tila on heikentynyt merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Koronapandemia, energiakriisi ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat kaikki lisänneet julkisia menoja samalla kun verotulot ovat kasvaneet hitaasti talouden matalasuhdanteessa.
Hallitus on reagoinut tilanteeseen ottamalla käyttöön niin sanotun velkajarrun, joka asettaa lakisääteisen katon julkisen velan kasvulle suhteessa bruttokansantuotteeseen. Mekanismi on Suomessa uusi, vaikka vastaavia järjestelmiä on käytössä useissa EU-maissa, kuten Saksassa ja Puolassa.
Velkajarrun taustalla on myös Euroopan unionin finanssipoliittisten sääntöjen uudistus, joka edellyttää jäsenmailta entistä tiukempaa budjettikuria. Suomen on esitettävä EU:lle uskottava suunnitelma velkasuhteen vakauttamiseksi lähivuosina.
Olli Rehn: ”Talouspoliittinen käännekohta”
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kommentoi ennusteen julkistamisen yhteydessä hallituksen talouspolitiikan suuntaa poikkeuksellisen suorasanaisesti. Rehn kuvaili velkajarrua historialliseksi käännekohdaksi suomalaisessa talouspolitiikassa.
”Velkajarru merkitsee historiallista käännekohtaa. Se on signaali siitä, että Suomi on valmis tekemään vaikeita päätöksiä julkisen talouden vakauttamiseksi”, Rehn totesi Suomen Pankin tiedotustilaisuudessa.
Pääjohtaja painotti samalla, että pelkkä menojen leikkaaminen ei riitä, vaan tarvitaan myös rakenteellisia uudistuksia. Rehn nosti esiin erityisesti työmarkkinoiden joustavoittamisen ja tuottavuuskasvun vauhdittamisen välttämättömyyden.
”Ilman työllisyysasteen nostamista ja tuottavuuden parantamista emme pysty kestävästi rahoittamaan hyvinvointipalvelujamme”, Rehn sanoi.
Mitä tämä tarkoittaa kotitalouksille ja sijoittajille?
Suomen Pankin ennuste sisältää sekä varoituksia että toivoa tavallisille suomalaisille. Lyhyellä aikavälillä ostovoiman heikentyminen jatkuu, ja erityisesti asuntovelallisten tilanne pysyy haastavana korkeista koroista johtuen.
Positiivista on, että inflaatio on hidastunut merkittävästi ja Euroopan keskuspankin odotetaan jatkavan koronlaskuja vuonna 2025. Tämä helpottaa asuntolainojen hoitoa ja voi elvyttää asuntomarkkinoita, jotka ovat olleet jäissä jo kahden vuoden ajan.
Sijoittajien kannalta velkajarru voi parantaa Suomen valtionlainojen houkuttelevuutta pitkällä aikavälillä. Uskottava sitoutuminen budjettikuriin voi pitää Suomen luottoluokituksen vakaana ja lainakustannukset kohtuullisina.
Työmarkkinoilla näkymät ovat kaksijakoiset. Hallituksen sopeutustoimet kohdistuvat erityisesti julkiseen sektoriin, mikä tarkoittaa henkilöstövähennyksiä kunnissa ja valtion virastoissa. Yksityisellä sektorilla tilanne vaihtelee toimialoittain.
Velkajarrun testaus alkaa keväällä 2025
Velkajarrun toimivuus mitataan ensimmäisen kerran käytännössä, kun hallitus valmistelee kevään kehysriihtä. Julkisen talouden suunnitelmassa on esitettävä konkreettiset toimet, joilla velkasuhteen kasvu pysäytetään.
Talouselämän seurannassa ovat erityisesti sosiaali- ja terveysmenojen kehitys sekä kuntatalouden tilanne. Hyvinvointialueiden rahoitus on osoittautunut arvioitua kalliimmaksi, mikä luo lisäpaineita budjettiin.
Suomen Pankin seuraava ennustepäivitys julkaistaan maaliskuussa 2025. Siinä nähdään, ovatko talouden pohjaluvut saavutettu vai jatkuuko alamäki edelleen.
Lähteet
Yle: Suomen Pankki laski ennustettaan – Olli Rehn: Velkajarru on historiallinen käännekohta
