Valtiovarainministeriö heikensi talousennustettaan merkittävästi ja vaatii hallitukselta yli miljardin euron lisäsäästöjä kevään kehysriiheen. Suomen talous supistuu tänä vuonna, ja ensi vuoden kasvuennuste painui vaatimattomaan 0,2 prosenttiin. Velkasuhteen hillitseminen edellyttää ministeriön mukaan jo päätettyjen sopeutustoimien lisäksi uusia leikkauksia.
Ennuste synkkeni – kasvu hädin tuskin plussan puolella
Valtiovarainministeriön tuore talousennuste maalaa vaatimattoman kuvan Suomen talouden lähivuosista. Kuluva vuosi päättyy miinusmerkkiseen kasvuun, ja vuodelle 2025 ministeriö ennustaa vain 0,2 prosentin bruttokansantuotteen kasvua.
Ennuste on selvästi heikompi kuin aiemmin arvioitiin. Talouden toipuminen syvästä taantumasta etenee hitaammin kuin odotettiin, ja useat rakenteelliset tekijät jarruttavat kasvua. Kotimainen kysyntä pysyy vaimeana korkean korkotason ja heikentyneen ostovoiman vuoksi.
Ministeriön laskelmien mukaan Suomen julkinen talous on edelleen merkittävästi alijäämäinen. Velkasuhde eli julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen uhkaa jatkaa kasvuaan, ellei uusia sopeutustoimia toteuteta.
Hallituksen jo päättämät säästötoimet eivät riitä kääntämään velkasuhteen kasvua. Tämä on VM:n ennusteen keskeinen viesti päättäjille: lisätoimia tarvitaan välittömästi.
Velkakierre uhkaa jatkua ilman uusia toimia
Suomen julkisen talouden tila on heikentynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Koronapandemia, energiakriisi ja Venäjän hyökkäyssodan seuraukset ovat kasvattaneet menoja ja heikentäneet talouskasvua samanaikaisesti.
Hallitus on jo päättänyt mittavista sopeutustoimista, joiden arvo nousee useisiin miljardeihin euroihin vaalikauden aikana. Leikkaukset kohdistuvat muun muassa sosiaaliturvaan, koulutukseen ja julkisiin palveluihin.
Valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan nämäkään toimet eivät kuitenkaan riitä. Julkisen velan kasvu jatkuu, mikäli lisäsäästöjä ei tehdä. Ministeriö pitää velkasuhteen vakauttamista välttämättömänä Suomen talouden uskottavuuden ja tulevien sukupolvien kannalta.
Ylijohtaja: ”Keväällä tarvitaan vielä yli miljardin lisäsäästöt”
Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja totesi ennusteen julkistamisen yhteydessä, että hallituksen on löydettävä kevään kehysriihessä vähintään miljardin euron edestä uusia säästökohteita.
”Keväällä tarvitaan vielä yli miljardin lisäsäästöt”, ylijohtaja linjasi. Viesti päättäjille on selvä: jo tehtyjen kipeiden päätösten päälle on tulossa lisää leikkauksia.
Ministeriön mukaan lisäsäästöt ovat välttämättömiä velkasuhteen kasvun pysäyttämiseksi. Ilman uusia toimia Suomen julkinen velka kasvaisi suhteessa kansantuotteeseen edelleen lähivuosina, mikä heikentäisi maan luottoluokitusta ja nostaisi lainanhoitokustannuksia.
Kehysriihi pidetään perinteisesti huhtikuussa, jolloin hallitus linjaa seuraavan vuoden talousarvion raamit ja päättää mahdollisista lisäsopeutuksista.
Mitä lisäsäästöt tarkoittavat suomalaisille?
Yli miljardin euron lisäsäästövaatimus tarkoittaa käytännössä uusia leikkauksia julkisiin palveluihin, tulonsiirtoihin tai veronkorotuksia. Hallitus joutuu tekemään vaikeita valintoja siitä, mistä säästöt kerätään.
Kotitalouksille lisäsäästöt voivat näkyä esimerkiksi sosiaalietuuksien leikkauksina, palvelumaksujen korotuksina tai julkisten palvelujen karsimisena. Myös verotuksen kiristäminen on mahdollinen keino, vaikka hallitus on lähtökohtaisesti sitoutunut välttämään veronkorotuksia.
Sijoittajien näkökulmasta VM:n viesti on kaksijakoinen. Toisaalta heikko talousennuste painaa yritysten tulosnäkymiä ja kotimaista kysyntää. Toisaalta hallituksen sitoutuminen julkisen talouden tasapainottamiseen voi tukea Suomen luottoluokitusta ja pitää valtionlainojen korot kurissa.
Työmarkkinoilla vaisu talouskasvu tarkoittaa, että työllisyyden paraneminen jää hitaaksi. Yritykset pidättäytyvät rekrytoinneista epävarmuuden keskellä, ja työttömyys pysyy korkeammalla tasolla kuin noususuhdanteessa.
Hallituksen päätökset kevään kehysriihessä
Seuraava ratkaiseva hetki koittaa kevään kehysriihessä, jossa hallitus tekee päätökset lisäsäästöistä. Neuvottelut tulevat olemaan vaikeat, sillä hallituspuolueet ovat jo aiemmin joutuneet nielemään karvasta lääkettä sopeutustoimien muodossa.
Valtiovarainministeriön ennuste asettaa kehykset keskustelulle. Yli miljardin euron säästötavoite on konkreettinen luku, johon hallituksen on vastattava. Mistä leikkaukset löytyvät, selviää viimeistään huhtikuussa.
Talousennusteen toteutuminen riippuu myös kansainvälisestä kehityksestä. Euroalueen talouskasvu, korot ja geopoliittinen tilanne vaikuttavat merkittävästi Suomen vientiin ja investointeihin. Epävarmuus on poikkeuksellisen suurta, mikä tekee ennustamisesta erityisen haastavaa.
