Suomen työmarkkinat jatkavat vaisua kehitystään. Tilastokeskuksen tuoreet luvut paljastavat, että työllisten määrä pysyi marraskuussa 2025 käytännössä vuodentakaisella tasolla, mutta samaan aikaan työttömien määrä kasvoi. Tilanne kertoo talouden rakenteellisista haasteista, jotka eivät ole helpottamassa lähikuukausina.
Työttömyysaste nousi 7,6 prosenttiin
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan marraskuussa 2025 Suomessa oli 2 611 000 työllistä, mikä on käytännössä sama määrä kuin vuotta aiemmin. Työttömiä oli puolestaan 214 000, mikä tarkoittaa työttömyysasteeksi 7,6 prosenttia.
Vuoden takaiseen verrattuna työttömien määrä on kasvanut noin 15 000 henkilöllä. Samalla työvoimaan kuulumattomien määrä on pysynyt korkeana, mikä viittaa siihen, että osa työikäisistä on luopunut aktiivisesta työnhausta kokonaan.
Työllisyysaste 15–64-vuotiaiden keskuudessa oli marraskuussa 74,0 prosenttia. Luku on hieman heikentynyt vuodentakaisesta, jolloin työllisyysaste oli 74,3 prosenttia. Muutos on pieni, mutta suunta on väärä hallituksen työllisyystavoitteiden kannalta.
Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä on noussut merkittävästi, ja yhä useampi työtön on vaarassa pudota pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Heikko talouskasvu jarruttaa työllistymistä
Työmarkkinoiden vaisun kehityksen taustalla on Suomen talouden heikko suhdanne. Bruttokansantuote on kasvanut kuluvana vuonna vain vaatimattomasti, eikä yrityksissä ole syntynyt riittävästi uusia työpaikkoja korvaamaan eläköitymisen ja irtisanomisten aiheuttamia menetyksiä.
Teollisuuden tilauskannat ovat pysyneet ohuina, ja vientivetoiset alat kärsivät edelleen Euroopan heikosta kysynnästä. Samalla kotimainen kulutus on polkenut paikallaan, kun kotitaloudet ovat olleet varovaisia kulutuspäätöksissään.
Rakennusalan syvä taantuma näkyy työllisyysluvuissa erityisen selvästi. Ala on menettänyt viimeisen kahden vuoden aikana kymmeniätuhansia työpaikkoja, eikä käännettä parempaan ole näköpiirissä. Asuntorakentaminen on pudonnut historiallisen alas, ja toimitilarakentaminenkin kärsii korkojen nousun seurauksista.
Ekonomistit varoittavat polarisaatiosta
”Työmarkkinat ovat jakautumassa yhä selvemmin kahteen leiriin. Osaajapula vaivaa tiettyjä aloja samaan aikaan kun toisaalla työttömyys kasvaa”, toteaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
”Erityisen huolestuttavaa on nuorten miesten työllisyystilanteen heikkeneminen. Tämä ryhmä on vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta pysyvästi, jos kehitykseen ei puututa määrätietoisesti”, Kauhanen jatkaa.
Suomen Pankin ekonomisti Petri Mäki-Fränti arvioi, että työllisyyden parantuminen edellyttäisi selvästi nopeampaa talouskasvua. ”Nykyisellä kasvuvauhdilla työllisyys ei parane merkittävästi. Tarvitsemme vähintään kahden prosentin kasvua, jotta uusia työpaikkoja syntyisi riittävästi”, Mäki-Fränti sanoo.
Myös työ- ja elinkeinoministeriön tuore ennuste on varovainen. Ministeriö arvioi työttömyysasteen pysyvän yli seitsemässä prosentissa koko ensi vuoden ajan.
Vaikutukset tuntuvat julkisessa taloudessa
Työttömyyden kasvu rasittaa suoraan julkista taloutta. Jokainen työtön maksaa valtiolle keskimäärin 30 000–40 000 euroa vuodessa, kun lasketaan yhteen työttömyysturvamenot, menetetyt verotulot ja muut sosiaalikulut.
15 000 työttömän lisäys tarkoittaa siten noin 450–600 miljoonan euron vuosittaista lisärasitusta julkiselle taloudelle. Tämä vaikeuttaa hallituksen pyrkimyksiä tasapainottaa valtion budjettia.
Yksityishenkilöille pitkittyvä työttömyys merkitsee tulotason laskua ja taloudellista ahdinkoa. Keskimääräinen ansiosidonnainen päiväraha on noin 1 500 euroa kuukaudessa, mikä on merkittävästi vähemmän kuin työssäkäyvien keskipalkka.
Sijoittajien kannalta heikko työllisyyskehitys tarkoittaa kuluttajakysynnän pysymistä vaisuna. Tämä heijastuu erityisesti kotimarkkinoilla toimivien yritysten tuloskehitykseen ja osakkeiden arvostuksiin.
Seuraavat kuukaudet ratkaisevat suunnan
Kevään aikana selviää, kääntyykö työmarkkinoiden kehitys parempaan vai jatkuuko heikentyminen. Ratkaisevassa asemassa ovat vientiteollisuuden tilaukset ja rakennusalan mahdollinen elpyminen.
Tilastokeskus julkaisee seuraavan työvoimatutkimuksen tammikuun lopussa. Tuolloin saadaan tietää, onko joulukuun perinteisesti heikko työllisyystilanne syventänyt ongelmia entisestään.
Hallitus valmistelee parhaillaan uusia toimia työllisyyden parantamiseksi. Esillä ovat muun muassa työttömyysturvan uudistaminen ja paikallisen sopimisen laajentaminen. Toimien vaikuttavuus nähdään kuitenkin vasta pidemmällä aikavälillä.
