Suomen uusiutuvan energian investoinnit nousevat ensi vuonna historialliseen ennätykseen, kun kansainväliset rahastot ja kotimaiset energiayhtiöt kanavat tuuli- ja aurinkovoimahankkeisiin yhteensä lähes 8 miljardia euroa. Investointiaalto lupaa mullistaa maan sähköntuotantorakenteen ja luoda tuhansia uusia työpaikkoja erityisesti Pohjanmaalle ja Lappiin.
Investointiputki täyttyy ennennäkemättömällä vauhdilla
Energiateollisuus ry:n tuoreiden lukujen mukaan Suomeen on tulossa vuosina 2025–2027 yhteensä 12,4 miljardin euron edestä uusia sähköntuotantoinvestointeja. Pelkästään ensi vuodelle ajoittuvien hankkeiden arvo ylittää 7,8 miljardia euroa, mikä on lähes kaksinkertainen määrä vuoden 2023 investointitasoon verrattuna.
Tuulivoimahankkeet muodostavat investoinneista valtaosan, noin 5,9 miljardia euroa. Merituulivoimaan kohdistuu erityinen kiinnostus: Suomenlahdelle ja Perämerelle suunniteltujen offshore-hankkeiden yhteenlaskettu kapasiteetti ylittää 6 000 megawattia. Maatuulivoiman osalta rakentaminen keskittyy Pohjanmaan ja Lapin maakuntiin.
Aurinkovoimainvestoinnit kasvavat suhteellisesti vielä nopeammin. Teollisen mittakaavan aurinkovoimaloihin investoidaan ensi vuonna arviolta 1,4 miljardia euroa, kun vielä vuonna 2022 vastaava luku oli alle 200 miljoonaa euroa. Suurimmat hankkeet sijoittuvat Etelä- ja Länsi-Suomeen, missä aurinkosähkön tuotantopotentiaali on korkeimmillaan.
Akkuvarastoihin ja muuhun joustavuusteknologiaan kohdistuu lisäksi noin 500 miljoonan euron investoinnit. Nämä hankkeet ovat välttämättömiä sääriippuvaisen tuotannon integroinnille sähköjärjestelmään.
Miksi investoinnit kiihtyvät juuri nyt?
Investointibuumin taustalla vaikuttaa useampi samanaikainen tekijä. EU:n kiristyneet päästövähennystavoitteet velvoittavat jäsenmaita lisäämään uusiutuvan energian osuutta merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Suomen osalta tavoite on nostaa uusiutuvien osuus sähköntuotannosta yli 80 prosenttiin nykyisestä noin 55 prosentista.
Teknologinen kehitys on laskenut tuuli- ja aurinkovoiman tuotantokustannuksia dramaattisesti. Tuulivoiman levelized cost of energy (LCOE) on pudonnut Suomessa alle 35 euroon megawattitunnilta, mikä tekee siitä halvimman uuden sähköntuotantomuodon. Aurinkovoiman vastaava luku on noin 45 euroa megawattitunnilta, ja laskusuunta jatkuu.
Kansainvälisten sijoittajien kiinnostus Pohjoismaiden energiamarkkinoita kohtaan on kasvanut merkittävästi Venäjän hyökkäyssodan jälkeen. Pohjoismaat nähdään poliittisesti vakaana, sääntelyllisesti ennustettavana ja teknisesti kehittyneenä investointiympäristönä. Erityisesti eurooppalaiset infrastruktuurirahastot ja yhdysvaltalaiset institutionaaliset sijoittajat ovat aktivoituneet markkinoilla.
Fingridin Ruusunen: ”Järjestelmä vaatii mittavia investointeja”
”Sähköntuotannon rakennemuutos on nyt siinä vaiheessa, että sen vaikutukset näkyvät konkreettisesti koko energiajärjestelmässä”, toteaa Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. ”Kantaverkon vahvistamiseen tarvitaan seuraavan viiden vuoden aikana yli 3 miljardia euroa investointeja, jotta uusi tuotanto saadaan integroitua markkinoille.”
Ruususen mukaan erityisesti Pohjois-Suomen siirtokapasiteetti on kriittinen pullonkaula. ”Pohjanmaan ja Lapin tuulivoimahankkeet tuottavat sähköä, joka pitää saada siirrettyä kulutuskeskuksiin etelään. Ilman verkkovahvistuksia osa tuotantopotentiaalista jää hyödyntämättä.”
Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä korostaa investointiympäristön vakauden merkitystä. ”Suomi kilpailee näistä investoinneista muiden Pohjoismaiden kanssa. Lupaprosessien sujuvoittaminen ja verotuksen ennustettavuus ovat ratkaisevia tekijöitä, kun kansainväliset sijoittajat tekevät päätöksiään”, Leskelä sanoo.
Mitä investointiaalto tarkoittaa sijoittajalle ja kuluttajalle?
Sähköntuotannon massiiviset investoinnit heijastuvat laajasti talouteen ja markkinoihin. Pörssilistattujen energiayhtiöiden, kuten Fortumin ja Kempower, arvostukset ovat nousseet vuoden aikana merkittävästi uusiutuvan energian kasvunäkymien siivittämänä. Analyytikot arvioivat sektorin tarjoavan edelleen houkuttelevia tuottoja, vaikka arvostustasot ovatkin kohonneet.
Rakennusalalle ja teknologiayrityksille investoinnit merkitsevät mittavaa tilauskannan kasvua. Tuulivoimarakentamisen suorat työllisyysvaikutukset ovat Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan noin 15 000 henkilötyövuotta vuosina 2025–2027. Välilliset vaikutukset mukaan lukien kokonaisvaikutus nousee yli 25 000 henkilötyövuoteen.
Kuluttajien kannalta tuotantokapasiteetin kasvu lupaa pitkällä aikavälillä edullisempia sähkön hintoja. Energiaviraston arvion mukaan spot-sähkön keskihinta voi laskea 2020-luvun lopulla alle 40 euroon megawattitunnilta, kun uusi kapasiteetti saadaan täysimääräisesti käyttöön. Lyhyellä aikavälillä hintojen vaihtelu kuitenkin todennäköisesti kasvaa sääriippuvaisen tuotannon osuuden kasvaessa.
Suurhankkeet etenevät – ensimmäiset merituulivoimalat tuotantoon 2027
Lähivuosien merkittävimmät yksittäiset hankkeet ovat offshore-tuulivoimaprojekteja. Pohjanmeren Hailuodon edustalle suunniteltu 1 300 megawatin merituulipuisto on saanut ympäristöluvat ja rakentaminen alkaa vuonna 2026. Hankkeen kokonaisinvestointi on noin 3,5 miljardia euroa.
Suomenlahdelle suunnitellut hankkeet ovat vielä luvitusvaiheessa, mutta useiden toimijoiden odotetaan tekevän lopulliset investointipäätökset vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla. Merituulivoiman osalta kilpailu Ruotsin ja Viron hankkeiden kanssa on kovaa, mikä asettaa painetta lupaprosessien tehokkuudelle.
Maatuulivoiman puolella rakentaminen jatkuu vilkkaana erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Vuoden 2025 aikana valmistuu arviolta 1 500 megawattia uutta kapasiteettia, mikä nostaa Suomen kokonaistuulivoimakapasiteetin yli 8 000 megawattiin.
