Suomalaisten yritysten konkurssit ovat nousseet historiallisen korkealle tasolle. Tilastokeskuksen mukaan kuluvana vuonna yli 3 000 yritystä on päätynyt konkurssiin, mikä ylittää selvästi kaikkien aikaisempien 2000-luvun vuosien lukemat. Talouden pitkittynyt taantuma ja korkeat rahoituskustannukset ajavat yhä useamman yrityksen ahdinkoon.
Synkkä ennätys rikki marraskuussa
Suomen konkurssitilasto on kirjoittanut karua historiaa vuoden 2025 aikana. Marraskuun loppuun mennessä konkurssiin haettujen yritysten määrä ylitti 3 000 yrityksen rajan, mikä on enemmän kuin minään muuna vuonna 2000-luvulla.
Vertailun vuoksi: edellinen huippuvuosi oli 2024, jolloin konkurssiin päätyi noin 2 800 yritystä. Sitä ennen vastaavia lukemia nähtiin finanssikriisin aikaan vuosina 2009–2010, mutta tuolloinkin jäätiin selvästi alle 3 000 tapauksen.
Konkurssihakemuksia on tullut tasaisesti läpi vuoden, mutta erityisen runsaasti niitä on kirjattu syys- ja lokakuussa. Pelkästään marraskuussa konkurssiin haettiin yli 300 yritystä.
Konkurssiin päätyneet yritykset työllistivät yhteensä arviolta 15 000–18 000 henkilöä. Tarkkaa lukua on vaikea määrittää, sillä osa yrityksistä oli jo ennen konkurssia supistanut henkilöstöään merkittävästi.
Korkojen nousu ja heikko kysyntä murskasivat yrityksiä
Konkurssien jyrkän kasvun taustalla on useita toisiaan vahvistavia tekijöitä. Euroopan keskuspankin aggressiivinen rahapolitiikan kiristys vuosina 2022–2024 nosti yritysten rahoituskustannukset moninkertaisiksi nollakorkojen aikaan verrattuna.
Samaan aikaan Suomen talous on kärsinyt poikkeuksellisen pitkästä taantumasta. Bruttokansantuote supistui vuonna 2024 ja kasvu on ollut olematonta myös kuluvan vuoden aikana. Kotitalouksien ostovoima on heikentynyt, mikä on iskenyt erityisesti kuluttajapalveluihin ja vähittäiskauppaan.
Rakennusalan kriisi on syventynyt entisestään. Alan konkurssit ovat lisääntyneet yli 40 prosenttia edellisvuodesta, ja erityisesti pienet rakennusliikkeet ovat joutuneet vaikeuksiin asuntorakentamisen romahdettua. Myös ravintola- ja majoitusala on kärsinyt, kun kuluttajat ovat leikanneet vapaa-ajan menojaan.
”Tilanne on vakava” – Yrittäjäjärjestöt vaativat toimia
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen on seurannut konkurssikehitystä huolestuneena koko vuoden ajan. Hänen mukaansa kehitys kertoo talouden rakenteellisista ongelmista.
”Tilanne on vakava. Olemme nähneet, kuinka kannattavia ja elinkelpoisia yrityksiä on kaatunut pelkästään siksi, että rahoituksen saaminen on ollut käytännössä mahdotonta tai korkokustannukset ovat muuttuneet kestämättömiksi”, Kuismanen sanoo.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Sami Pakarinen korostaa, että konkurssiaallossa on kyse laajemmasta talouden sopeutumisvaiheesta. ”Matalan koron aikana syntyi paljon yrityksiä, joiden liiketoimintamallit eivät kestä normalisoituneessa korkoympäristössä. Tämä on kivulias mutta väistämätön puhdistumisprosessi”, Pakarinen arvioi.
Hallituksen taholta konkurssilukuihin on suhtauduttu vakavasti. Elinkeinoministeri on todennut, että yritysten rahoituksen saatavuutta parannetaan Finnveran kautta ja maksuvaikeuksiin joutuneille yrityksille tarjotaan aiempaa joustavampia maksuaikoja verohallinnon kanssa.
Velallisten palveluksessa tuhansia – velkojat kärsivät mittavia tappioita
Konkurssien taloudelliset vaikutukset ulottuvat kaatuneiden yritysten työntekijöitä ja omistajia laajemmalle. Konkurssivelallisten velkojat – usein toiset yritykset, pankit ja julkinen sektori – kärsivät merkittäviä luottotappioita.
Verohallinnon saatavat konkurssipesistä ovat kasvaneet vuoden aikana arviolta 400–500 miljoonaan euroon. Pankkien yritysluottojen järjestämättömät saatavat ovat niin ikään nousseet, joskin suuret pankit ovat raportoineet luottotappioiden pysyneen vielä hallittavalla tasolla.
Yrityskauppamarkkinoilla konkurssipesien myynti on vilkastunut. Osa konkurssiin päätyneistä yrityksistä jatkaa toimintaansa uuden omistajan alaisuudessa, mutta monissa tapauksissa toiminta loppuu kokonaan ja omaisuus realisoidaan.
Alueellisesti konkurssit ovat keskittyneet Uudellemaalle ja muihin kasvukeskuksiin, joissa yrityskanta on suurin. Suhteellisesti tarkasteltuna myös Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat kärsineet keskimääräistä enemmän erityisesti teollisuuden ja rakentamisen vaikeuksien vuoksi.
Vuosi 2026 näyttää edelleen synkältä
Asiantuntijoiden mukaan konkurssien määrä ei käänny laskuun vielä ensi vuonnakaan. Vaikka EKP on aloittanut varovaiset koronlaskut, yritysten rahoitustilanne pysyy kireänä vielä pitkään.
Suomen Pankin tuoreen ennusteen mukaan talous kääntyy hitaaseen kasvuun vuoden 2026 aikana, mutta toipuminen on hidasta. Konkurssien ennakoidaan pysyvän korkealla tasolla ainakin alkuvuoden ajan, minkä jälkeen tilanne saattaa vähitellen helpottaa.
Seuraava merkittävä tilastopäivitys konkurssikehityksestä julkaistaan tammikuussa 2026, kun koko vuoden 2025 luvut vahvistuvat. Analyytikot arvioivat, että lopullinen konkurssimäärä voi nousta jopa 3 200–3 400 yritykseen.
