Suomen uusiutuvan energian rakentaminen saavuttaa historiallisen vaiheen, kun marraskuussa myönnettiin rakennusluvat yhteensä 47 uudelle tuulivoimalalle. Samalla akkuteknologiainvestoinnit nelinkertaistuvat vuodesta 2024, kun verkon tasapainottamiseen tarvitaan yhä enemmän energiavarastoja. Energiateollisuuden arvion mukaan Suomessa on nyt suunnitteilla yli 15 000 megawatin edestä uutta tuulivoimakapasiteettia.
Marraskuussa hyväksyttiin lähes 50 uutta tuulivoimalaa
Suomen kunnat hyväksyivät marraskuussa 2025 yhteensä 47 tuulivoimalan rakennusluvat, mikä vastaa noin 470 megawatin uutta kapasiteettia. Suurimmat hankkeet sijoittuvat Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin, missä tuuliolosuhteet ovat Euroopan parhaimmistoa.
Yksittäisistä hankkeista merkittävin on Pyhännän kuntaan suunniteltu 18 voimalan kokonaisuus, jonka investointiarvo nousee 280 miljoonaan euroon. Hankkeen takana on kansainvälinen sijoittajakonsortio, joka on sitoutunut 20 vuoden sähkönmyyntisopimukseen suomalaisen teollisuusyhtiön kanssa.
Fingridin tilastojen mukaan Suomen tuulivoimakapasiteetti ylitti marraskuussa ensimmäistä kertaa 8 000 megawatin rajan. Vuoden 2020 lopussa kapasiteetti oli vielä alle 2 500 megawattia, joten kasvu viidessä vuodessa on ollut yli 220 prosenttia.
Rakennuslupien käsittelyajat ovat lyhentyneet merkittävästi. Keskimääräinen käsittelyaika on pudonnut 14 kuukaudesta yhdeksään kuukauteen kuntien resurssien vahvistuessa ja kaavoitusprosessien virtaviivaistuessa.
Akkuinvestoinnit vastaavat verkon haasteisiin
Tuulivoiman nopea kasvu on synnyttänyt uuden haasteen: sähköverkon tasapainottamisen. Kun tuuli ei tuota, tarvitaan nopeasti säädettävää reservikapasiteettia. Tähän vastaavat nyt suuret akkuvarastot.
Suomeen on tänä vuonna rakennettu tai rakenteilla akkuvarastoja yhteensä 1 200 megawatin teholla. Vertailun vuoksi vuonna 2024 vastaava luku oli 290 megawattia. Suurin yksittäinen hanke on Fortumin 200 megawatin akkuvarasto Loviisaan, joka valmistuu keväällä 2026.
Akkuvarastojen investointikustannus on laskenut 40 prosenttia kolmessa vuodessa litiumionikennojen hintojen laskun myötä. Megawattitunnin varastointikapasiteetin rakentaminen maksaa nyt noin 180 000 euroa, kun vuonna 2022 hinta oli vielä 300 000 euroa.
Teollisuus näkee energiamurroksessa kilpailuedun
Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä pitää kehitystä ratkaisevana Suomen teolliselle kilpailukyvylle.
”Suomi on nyt Euroopan houkuttelevimpia maita energiaintensiiviselle teollisuudelle. Meillä on puhdasta ja kohtuuhintaista sähköä, ja sitä tulee lisää joka vuosi. Tämä on konkreettinen kilpailuetu, josta meidän pitää pitää kiinni”, Leskelä sanoo.
Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka korostaa verkon kehittämisen merkitystä. ”Tuotanto kasvaa nopeammin kuin siirtokapasiteetti. Investoimme seuraavan viiden vuoden aikana 3,5 miljardia euroa kantaverkon vahvistamiseen. Ilman näitä investointeja emme pysty hyödyntämään uusiutuvaa energiaa täysimääräisesti.”
Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen muistuttaa, että lupaprosessien sujuvoittaminen on ollut tietoinen poliittinen valinta. ”Hallitus on sitoutunut puolittamaan tuulivoimahankkeiden läpimenoajan vuoteen 2027 mennessä. Olemme hyvässä vauhdissa.”
Sijoittajalle: Energiayhtiöiden näkymät kirkastuvat
Helsingin pörssin energiasektorin yhtiöt ovat hyötyneet kehityksestä. Fortumin osake on noussut vuoden alusta 23 prosenttia, ja yhtiön markkina-arvo ylitti marraskuussa 20 miljardin euron rajan.
Pienemmistä yhtiöistä erityisesti akkuteknologiaan erikoistunut Kempower on noussut sijoittajien suosioon. Yhtiön liikevaihto kasvoi kolmannella neljänneksellä 45 prosenttia, ja tilauskanta saavutti kaikkien aikojen ennätyksen 180 miljoonaa euroa.
Kuluttajalle energiamurros näkyy sähkölaskussa. Spot-hinnat ovat laskeneet vuoden 2022 kriisitasoilta merkittävästi: marraskuun keskihinta oli 4,2 senttiä kilowattitunnilta, kun vuoden 2022 huipussa maksettiin yli 40 senttiä.
Kiinteistösijoittajat arvioivat, että tuulivoimapuistojen maanvuokratulot nousevat Pohjois-Suomessa 15–20 prosenttia seuraavan kahden vuoden aikana kysynnän kasvaessa. Yksittäisen voimalan maanvuokra liikkuu tyypillisesti 15 000–25 000 euron vuositasolla.
Vuosi 2026 tuo uusia ennätyksiä
Energiaviraston ennusteen mukaan Suomen tuulivoimakapasiteetti ylittää 12 000 megawattia vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämä tarkoittaisi, että tuulivoima voisi tuottaa ajoittain yli 100 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.
Seuraava merkittävä virstanpylväs on Fingridin kolmannen Ruotsin-yhteyden valmistuminen vuonna 2027, mikä mahdollistaa ylijäämäsähkön viennin pohjoismaisille markkinoille nykyistä tehokkaammin. Yhteyden investointiarvo on 800 miljoonaa euroa.
Lähteet
- Yle Uutiset – Energia
- Fingrid – Sähköjärjestelmän tilastot
- Energiateollisuus ry – Tuulivoimatilastot
- Energiavirasto – Lupapäätökset marraskuu 2025
