Suomen pääministeri Petteri Orpo ja kuusi muuta EU-maan johtajaa vaativat unionia etenemään kunnianhimoisessa suunnitelmassa, jossa jäädytetyt venäläisvarat käytettäisiin Ukrainan sotakorvauslainojen vakuutena. Pohjoismaiden ja Baltian maiden vetoomus painottaa, että Venäjän on maksettava aiheuttamastaan tuhosta.
Mittava lainahanke etenee EU:ssa
Seitsemän EU-maan johtajat lähettivät sunnuntaina 8. joulukuuta yhteisen kirjeen, jossa he kehottavat Euroopan komissiota ja jäsenmaita ryhtymään toimiin Ukrainalle suunnatun korvauslainahankkeen toteuttamiseksi. Aloitteen takana ovat Suomen, Ruotsin, Tanskan, Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan johtajat.
Hankkeen ytimessä on EU:n alueelle jäädytettyjen venäläisten keskuspankkivarojen hyödyntäminen. Arvioiden mukaan unionin alueella on jäädytettynä noin 260–280 miljardia euroa Venäjän keskuspankin varoja, joista valtaosa sijaitsee Euroclear-selvityskeskuksessa Belgiassa.
Johtajien ehdotus täydentäisi G7-maiden aiemmin sopimaa 50 miljardin dollarin lainapakettia, joka rahoitetaan jäädytettyjen varojen tuotoilla. Uusi aloite menisi pidemmälle käyttämällä itse pääomaa, ei pelkästään korkotuottoja.
Kirjeessä korostetaan, että Venäjän federaation on kannettava vastuu Ukrainalle aiheuttamastaan massiivisesta tuhosta. Johtajat viittaavat kansainvälisen oikeuden periaatteisiin, joiden mukaan hyökkääjävaltion tulee korvata aiheuttamansa vahingot.
Geopoliittinen paine pakottaa EU:n toimiin
Aloitteen ajoitus ei ole sattumaa. Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi marraskuussa 2024 on lisännyt epävarmuutta Ukrainan tuen jatkuvuudesta Atlantin takaa. Trump on toistuvasti kritisoinut Euroopan maiden panosta Ukrainan tukemisessa ja vihjaillut halukkuudestaan neuvotella Venäjän kanssa.
Eurooppalaiset johtajat ovat vastanneet paineeseen tiivistämällä yhteistyötään. Joulukuun alussa käydyissä keskusteluissa on korostunut tarve löytää kestäviä rahoitusratkaisuja, jotka eivät ole riippuvaisia Yhdysvaltain poliittisista suhdanteista.
Ukrainan jälleenrakennuksen kustannukset ovat kasvaneet sodan pitkittyessä. Maailmanpankin arvion mukaan maan jälleenrakentaminen maksaa yli 400 miljardia dollaria. Pelkät G7-maiden lupamat 50 miljardia dollaria kattavat vain murto-osan tarpeesta.
Orpo ja pohjoismaiset kollegat perustelevat kantaansa
Suomen pääministeri Petteri Orpo on johdonmukaisesti tukenut venäläisvarojen hyödyntämistä Ukrainan hyväksi. Orpon hallitus on korostanut, että aggressiota harjoittavan valtion tulee kantaa taloudelliset seuraukset teoistaan.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson on puolestaan painottanut pohjoismaista yhtenäisyyttä Ukraina-kysymyksessä. Ruotsi on Nato-jäsenyytensä myötä tiivistänyt turvallisuuspoliittista yhteistyötään Suomen ja Baltian maiden kanssa.
Baltian maat ovat alusta asti kuuluneet Ukrainan äänekkäimpiin tukijoihin EU:ssa. Viron, Latvian ja Liettuan johtajat ovat toistuvasti vaatineet kovempia toimia Venäjää vastaan ja suurempaa tukea Ukrainalle. Maiden oma historia Neuvostoliiton miehityksen alla tekee Venäjän aggressiosta erityisen henkilökohtaisen kysymyksen.
Juridinen keskustelu jakaa jäsenmaita
Hanke ei ole ongelmaton. Jäädytettyjen keskuspankkivarojen käyttöön liittyy merkittäviä oikeudellisia kysymyksiä, jotka jakavat EU-maita. Saksa ja jotkut muut jäsenmaat ovat ilmaisseet huolensa siitä, rikkooko varojen takavarikointi kansainvälisen oikeuden periaatteita valtioiden immuniteetista.
Euroopan keskuspankki on varoittanut, että varojen suora takavarikointi voisi heikentää luottamusta euroon kansainvälisenä varantovaluuttana. Huolena on, että muut maat voisivat siirtää varojaan pois eurooppalaisista rahoituslaitoksista peläten vastaavaa kohtelua tulevaisuudessa.
Aloitteen kannattajat vastaavat kritiikkiin korostamalla, että kyseessä on poikkeuksellinen tilanne, jossa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä on räikeästi rikottu. Heidän mukaansa varojen käyttö sotakorvauksiin on oikeutettua juuri siksi, että Venäjä on hyökännyt suvereeniin valtioon ilman oikeudellista perustetta.
Sijoittajat ja talousvaikuttajat seuraavat tilannetta
Rahoitusmarkkinoilla seurataan tarkasti, miten EU ratkaisee venäläisvarojen kohtalon. Päätöksellä on laajempia vaikutuksia kansainväliseen rahoitusjärjestelmään ja euron asemaan globaalina valuuttana.
Suomalaisille sijoittajille ja yrityksille hankkeella on välillisiä vaikutuksia. Ukrainan jälleenrakennus tarjoaa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille rakennusalan, teknologian ja infrastruktuurin yrityksille. Mitä vakaammin Ukrainan rahoitus järjestyy, sitä houkuttelevammaksi maa muuttuu investointikohteena.
Geopoliittinen epävarmuus heijastuu myös laajemmin Euroopan talouteen. Energiamarkkinoiden vakaus, kauppasuhteiden kehitys ja turvallisuustilanteen ennustettavuus vaikuttavat kaikki talouskasvuun ja investointiympäristöön.
Seuraava käsittely EU:n huippukokouksessa
Johtajien kirje ajoittuu juuri ennen joulukuun EU-huippukokousta, jossa Ukrainan tuki on jälleen asialistalla. Eurooppa-neuvoston on määrä käsitellä asiaa 19.–20. joulukuuta Brysselissä.
Komission odotetaan esittelevän tarkempia ehdotuksia lainahankkeen toteutustavasta alkuvuodesta 2026. Lopullinen päätös edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä, mikä tekee prosessista haastavan. Erityisesti Unkari on aiemmin jarruttanut Ukrainaa koskevia päätöksiä EU:ssa.
Avoinna on myös kysymys siitä, miten hanke sovitetaan yhteen G7-maiden jo sopiman lainapaketin kanssa. Koordinaatio Yhdysvaltain, Britannian, Kanadan ja Japanin kanssa on välttämätöntä päällekkäisyyksien välttämiseksi ja kokonaisuuden hallitsemiseksi.
