Perjantaina 20. marraskuuta 2026Talous, yritykset ja pörssi ilman maksumuuria

Yritystuet 2025: puolet tuesta myönnettiin 14 yritykselle

Suoraa yritystukea myönnettiin vuonna 2025 yhteensä 1 415 miljoonaa euroa, lähes kolmanneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Tilastokeskuksen mukaan tuki keskittyi harvoille yrityksille, vaikka suurin osa tuensaajista oli mikroyrityksiä.

Talousmedia ·

Teollisuushallissa oleva ruostumattomasta teräksestä valmistettu reaktorisäiliö putkistoineen ja työntekijä selin venttiilin ääressä.
Kuvituskuva: tekoäly

Lyhyesti

  • Suoraa yritystukea myönnettiin vuonna 2025 yhteensä 1 415 miljoonaa euroa, 32,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, ja maksettiin 827 miljoonaa euroa.
  • Tuki keskittyi: 14 yritystä sai yli puolet tilastoiduista tuista, kun lainoja ja takauksia ei huomioida.
  • Tuensaajia oli 13 948, joista 10 391 oli mikroyrityksiä, ja lähes puolet suorasta tuesta myönnettiin teollisuudelle.
Myönnetty suora yritystuki
1 415milj. €
kasvua 32,5 % vuodesta 2024
Maksettu suora yritystuki
827milj. €
1 % enemmän kuin vuonna 2024
Tukea saaneet yritykset
13 948
7,4 % vähemmän kuin edellisvuonna
Yli puolet tuista sai
14yritystä
ilman lainoja ja takauksia
Myönnetyt takaukset
2 678milj. €
asuntorakentamiseen lähes 1,72 mrd. €

Suomessa myönnettiin vuonna 2025 suoraa yritystukea 1 415 miljoonaa euroa. Se on 32,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, kertoo Tilastokeskuksen yritystukitilasto. Tuki keskittyi voimakkaasti. Kun lainoja ja takauksia ei huomioida, 14 yritystä sai yli puolet kaikista tilastoiduista yritystuista. Samaan aikaan tuensaajien määrä väheni.

Yritystukea saaneet yritykset kokoluokittain 2025
0500010 00015 000MikroyrityksetPienet yrityksetKeskikokoiset yrityks…Suuryritykset10 3912037843677
Näytä luvut taulukkona
Ajankohtayritystä
Mikroyritykset10 391
Pienet yritykset2037
Keskikokoiset yritykset843
Suuryritykset677

Lähde: Tilastokeskus

Myönnöt kasvoivat, maksut pysyivät ennallaan

Tilastokeskuksen mukaan suoraa tukea maksettiin 827 miljoonaa euroa, yhden prosentin enemmän kuin vuonna 2024. Lisäksi lainoja myönnettiin 360 miljoonaa euroa ja takauksia 2 678 miljoonaa euroa. Myönnettyjen ja maksettujen suorien tukien ero oli siis 588 miljoonaa euroa (1 415 − 827).

Lähes puolet suorasta tuesta myönnettiin teollisuudelle, yhteensä 663 miljoonaa euroa. Metalliteollisuus sai 244, metsäteollisuus 120 ja muu teollisuus 299 miljoonaa euroa. Teollisuuden tuet kasvoivat 53 prosenttia. Rakennusalan tuet kaksinkertaistuivat. Kuljetuksen ja varastoinnin tuet sen sijaan vähenivät 17 prosenttia 97 miljoonaan euroon. Uudella toimialaluokituksella eniten tukea myönnettiin kemikaali- ja lääketeollisuudelle, 196 miljoonaa euroa.

Tavoitteen mukaan eniten tukea myönnettiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, kansainvälistymiseen ja yritystoimintaan, 1 038 miljoonaa euroa. Energiaan myönnettiin 191 ja liikenteeseen ja viestintään 103 miljoonaa euroa. Suurimpia yksittäisiä ohjelmia olivat Business Finlandin tutkimus- ja kehittämisavustukset sekä teollisuuden vähähiilistämisen investointitukiohjelma, kumpikin yli 300 miljoonaa euroa. Jälkimmäisen ohjelman tuki jakautui kuudelle yritykselle. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiota myönnettiin 150 miljoonaa euroa 57 yritykselle.

Suurin osa tuensaajista on mikroyrityksiä

Yritystukea sai kaikkiaan 13 948 yritystä, 7,4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Jyrkimmin tuensaajien määrä laski kuljetuksessa ja varastoinnissa, 31,1 prosenttia. Tuensaajista 10 391 oli mikroyrityksiä, 2 037 pieniä, 843 keskikokoisia ja 677 suuryrityksiä.

Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan yli 600 000 yritystä. Ilman lainoja ja takauksia tukea sai 8 600 yritystä. Noin 3 prosenttia niistä eli 271 yritystä sai 90 prosenttia tuista. Pelkkien suorien tukien osalta puolet myönnöistä meni 26 yritykselle ja puolet maksuista 64 yritykselle. Keskiverron yrityksen suora tuki eli mediaani oli myönnöissä 8 200 euroa ja maksuissa 14 400 euroa.

Takaukset ohjautuvat asuntorakentamiseen

Takauksista lähes 1,72 miljardia euroa kohdistui asuntorakentamiseen. Noin puolet asuntorakentamisen takauksista meni Helsinkiin ja Espooseen. Seuraavaksi eniten sai Turku (221 miljoonaa euroa) ja Tampere (157 miljoonaa euroa). Nämä neljä kaupunkia saivat yhdessä 72 prosenttia.

Maksetusta suorasta tuesta 328 miljoonaa euroa eli 40 prosenttia meni Uudenmaan yrityksiin. Varsinais-Suomi sai toiseksi eniten, 53 miljoonaa euroa, ja Kainuu vähiten, 10 miljoonaa euroa. EU:n rahoittamaa oli myönnetyistä suorista tuista 161 miljoonaa ja maksetuista 109 miljoonaa euroa.

Mitä luvut tarkoittavat

Tämä tarkoittaa käytännössä, että yritystuki on kahdenlaista. Valtaosa tuensaajista on pieniä yrityksiä, joiden tuet jäävät tyypillisesti muutamiin tuhansiin tai kymmeniin tuhansiin euroihin. Euroista taas suurin osa menee harvoille suurille hankkeille, erityisesti teollisuuden investointeihin ja tutkimukseen. Tukea harkitsevalle pienyrittäjälle mediaanituki on siksi realistisempi mittapuu kuin suurimmat summat.

Kokonaiskuva on myös suorien tukien lukuja laajempi. Tilastokeskuksen mukaan pelkästään suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvitystä myönnettiin lähes kaksi miljardia euroa eli enemmän kuin kaikkia suoria tukia yhteensä. Kaikkia verotukia tilasto ei kata.

Koska tukia myönnettiin selvästi enemmän kuin maksettiin, seuraavaksi kannattaa seurata, näkyykö myöntöjen kasvu myöhemmin myös maksetuissa tuissa.