Kela maksoi etuuksia asukasta kohden eniten Rautavaaralla ja vähiten Inkoossa
Kela maksoi vuonna 2025 etuuksia keskimäärin noin 2 835 euroa asukasta kohden. Rautavaaralla summa oli 3 919 euroa, Inkoossa 1 955 euroa.

Lyhyesti
- Kela maksoi vuonna 2025 etuuksia keskimäärin noin 2 835 euroa asukasta kohden.
- Eniten etuuksia asukasta kohden maksettiin Rautavaaralle, 3 919 euroa, ja vähiten Inkooseen, 1 955 euroa.
- Summat olivat suurimpia Itä- ja Pohjois-Suomessa, ja useimmissa kunnissa ne pienenivät hieman edellisvuodesta.
- Etuudet asukasta kohden
- 2 835€
- koko väestö keskimäärin 2025
- Rautavaara
- 3 919€
- eniten asukasta kohden
- Inkoo
- 1 955€
- vähiten asukasta kohden
Kela maksoi vuonna 2025 etuuksia koko väestön tasolla keskimäärin noin 2 835 euroa asukasta kohden. Kuntien väliset erot olivat suuria. Eniten etuuksia asukasta kohden maksettiin Rautavaaralle, 3 919 euroa, ja vähiten Inkooseen, 1 955 euroa. Tiedot perustuvat Kelan tilastolliseen vuosikirjaan 2025, josta Kela kertoi tiedotteessaan 19. marraskuuta 2026. Luvut kertovat, miten perusturvaa saatiin eri puolilla Suomea.
Näytä luvut taulukkona
| Ajankohta | € |
|---|---|
| Inkoo | 1955 |
| Koko maa | 2835 |
| Rautavaara | 3919 |
Lähde: STT Info
Itä ja pohjoinen saivat eniten
Kelan mukaan suurimmat etuussummat asukasta kohden maksettiin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa ja länsirannikolla summat olivat keskimäärin pienempiä.
Ääripäiden ero on selvä. Rautavaaralla etuuksia maksettiin asukasta kohden 1 964 euroa enemmän kuin Inkoossa (3 919 − 1 955 euroa). Rautavaaran summa on siis noin kaksinkertainen Inkooseen verrattuna. Koko maan keskiarvoon verrattuna Rautavaaran luku on noin 1 084 euroa suurempi ja Inkoon noin 880 euroa pienempi.
Kelan mukaan etuuksien euromäärä asukasta kohden väheni useimmissa kunnissa hieman edellisvuodesta. Tiedotteessa ei kerrota, kuinka paljon summa muuttui.
Mitä luvut kertovat ja mitä eivät
Luku on keskiarvo kaikista kunnan asukkaista. Mukana ovat myös ne, jotka eivät saaneet Kelalta mitään. Tämä tarkoittaa käytännössä, että luku ei kerro, paljonko yksittäinen etuuden saaja sai. Se kertoo, kuinka paljon Kelan rahaa kuntaan virtasi suhteessa asukasmäärään.
Kelan tiedote ei erittele, mistä kuntien erot johtuvat tai mitkä etuudet niitä selittävät. Siksi luvuista ei voi suoraan päätellä esimerkiksi sitä, onko jossakin kunnassa enemmän työttömiä tai eläkeläisiä. Tarkemmat tiedot löytyvät vuosikirjasta. Kelan mukaan siinä on kattavat tilastot Kelan etuuksista sekä niiden saamisen edellytyksistä. Lisäksi vuosikirjassa on tilastoja Kelan taloudesta, hallinnosta ja etuuksien käsittelystä. Liitteissä kuvataan etuuksiin vuosien varrella tehtyjä muutoksia. Kirja julkaistaan erikseen suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Mitä tämä tarkoittaa kotitaloudelle
Kunnan asukkaalle vertailu kertoo, kuinka paljon Kelan maksamaa perusturvaa paikkakunnalle tulee suhteessa asukasmäärään. Kun summat suurimmassa ja pienimmässä kunnassa eroavat noin kaksinkertaisesti, Kelan etuuksilla voi olla joillakin paikkakunnilla suurempi merkitys paikalliselle ostovoimalle kuin toisilla. Tämä on tulkinta Kelan luvuista, ei Kelan oma arvio.
Etuuksia saaville Kela antoi samalla viikolla myös käytännön muistutuksen. Kela kehotti 18. marraskuuta asiakkaitaan tarkistamaan vuoden 2026 verokortin tulorajan ja tilaamaan tarvittaessa uuden verokortin Verohallinnolta. Kelan mukaan näin varmistetaan, että etuuksista tehtävä ennakonpidätys menee oikein eikä veroa peritä liikaa.
Seuraavaksi kannattaa seurata, jatkuuko etuuksien euromäärän lievä lasku useimmissa kunnissa myös seuraavissa tilastoissa.



