Perjantaina 20. marraskuuta 2026Talous, yritykset ja pörssi ilman maksumuuria

Tilastokeskus: Suomen bkt kasvoi tammi–maaliskuussa 0,9 prosenttia

Suomen talous kasvoi alkuvuonna selvästi nopeammin kuin EU-alue. Kasvua vauhdittivat vienti, yksityinen kulutus ja hävittäjätoimitusten nostamat julkiset investoinnit.

Talousmedia · · Päivitetty

Sellupaaleja ja paperirullia odottaa laivaukseen satamassa toukokuun iltavalossa.
Kuvituskuva: tekoäly

Lyhyesti

  • Suomen bkt kasvoi Tilastokeskuksen mukaan tammi–maaliskuussa 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä, kun EU-alueella kasvu oli 0,2 prosenttia.
  • Julkiset investoinnit kasvoivat 30,8 prosenttia hävittäjätoimitusten alettua, ja myös vienti ja yksityinen kulutus kasvoivat.
  • Rakentamisessa ja kaupassa näkyy kasvun merkkejä, mutta palveluiden kulutus ei kasvanut.
Bkt:n kasvu tammi–maaliskuussa
0,9%
EU-alueella 0,2 %
Julkiset investoinnit
30,8%
hävittäjätoimitukset alkoivat
Viennin volyymi
3,2%
tuonti kasvoi 2,2 %
Yksityinen kulutus
0,9%
Yksityiset investoinnit
0,4%

Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi vuoden 2026 tammi–maaliskuussa 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä, kertoo Tilastokeskus. Kysyntää kasvattivat Tilastokeskuksen mukaan investoinnit, vienti ja yksityinen kulutus. Tieto on tärkeä, koska se vahvistaa talouden suunnan muuttuneen: bkt:n kasvu kääntyi positiiviseksi vuoden 2025 lopussa, ja alkuvuonna kasvuvauhti kiihtyi. Tilastokeskus otsikoi tiedotteensa sanoin ”Suomen kansantalous nousukiidossa”.

BruttokansantuoteVolyymin muutos vuodentakaisesta, työpäiväkorjattu
−10−50510Q1/2021Q1/2022Q1/2023Q1/2024Q1/2025Q1/20261,1
Näytä luvut taulukkona
Ajankohta%
Q2/2020−6,9
Q3/2020−2,3
Q4/2020−0,7
Q1/2021−1,9
Q2/20217
Q3/20213
Q4/20212,7
Q1/20222,6
Q2/20221,5
Q3/20220,1
Q4/2022−1,6
Q1/2023−0,2
Q2/2023−0,9
Q3/2023−2,4
Q4/2023−1,3
Q1/2024−0,3
Q2/2024−0,1
Q3/20242,3
Q4/20242
Q1/20251,4
Q2/20251
Q3/20250,5
Q4/20250,6
Q1/20261,1

Lähde: Tilastokeskus

Suomen kasvu oli selvästi nopeampaa kuin EU-alueella. Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan EU-alueen bkt kasvoi tammi–maaliskuussa 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Suomen kasvu oli siis 0,7 prosenttiyksikköä nopeampaa.

Hävittäjät nostivat julkiset investoinnit uudelle tasolle

Suurin yksittäinen muutos nähtiin julkisissa investoinneissa, jotka kasvoivat 30,8 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan syynä on se, että valtion hankkimien hävittäjien toimitukset alkoivat. Ne kirjataan julkisiksi investoinneiksi sitä mukaa kuin koneiden omistajuus vaihtuu, ja toimitukset jatkuvat tulevina neljänneksinä.

Puolustusinvestoinnit nostivat bkt:n tasoa myös toista kautta. Tilastokeskuksen mukaan niiden kasvu lisäsi tuoteverokertymää, joka kasvattaa bruttokansantuotetta. Kansantalouden kokonaiskysyntä kasvoi 5,2 prosenttia loka–joulukuuhun verrattuna.

Yksityiset investoinnit kasvoivat maltillisemmin, 0,4 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinneissa näkyi vähennyksiä, koska työeläkelaitokset ovat Tilastokeskuksen mukaan keventäneet kiinteistösijoituksiaan.

Vienti veti, kulutus kohdistui tavaroihin

Viennin volyymi kasvoi 3,2 prosenttia ja tuonnin 2,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Yksityinen kulutus kasvoi 0,9 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan kulutusmenot puolikestäviin ja lyhytikäisiin tuotteisiin kasvoivat reippaasti, mutta palveluiden kulutus ei kasvanut.

Teollisuus, rakentaminen ja kauppa piristyivät

Tuotannon puolella arvonlisäys eli toimialojen tuottama lisäarvo kasvoi eniten metsä- ja kemianteollisuudessa, energia- ja vesihuollossa, liikenteessä sekä majoitus- ja ravitsemispalveluissa.

Rakentaminen on Tilastokeskuksen mukaan kärsinyt useita vuosia korkotason noususta ja sitä seuranneesta kysynnän puutteesta, mutta kasvun merkkejä on nyt nähty kahtena peräkkäisenä neljänneksenä. Kaupan toimialat kasvoivat jo viime vuoden loppupuoliskolla, ja tammi–maaliskuussa nähtiin selvästi aiempaa reippaampi kasvupyrähdys.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä

Tämä tarkoittaa käytännössä, että talouden käänne näkyy nyt laajalla rintamalla: kasvua tuli viennistä, kotitalouksien kulutuksesta ja useilta toimialoilta. Osa neljänneksen vauhdista selittyy kuitenkin hävittäjätoimituksilla, jotka eivät kerro yritysten tai kotitalouksien kysynnän vahvistumisesta. Yksityisten investointien vaatimaton kasvu ja palvelukulutuksen pysähtyminen viittaavat siihen, ettei varovaisuus ole kokonaan väistynyt.

Yrittäjälle kaupan ja rakentamisen kasvun merkit ovat rohkaiseva tieto, sillä juuri nämä alat ovat pitkään olleet heikkoja. Palveluyrityksille kotitalouksien kulutuksen kasvu ei vielä näkynyt.

Lukuihin kannattaa suhtautua tietyllä varauksella, sillä Tilastokeskuksen mukaan neljännesvuositiedot voivat tarkentua hieman koko aikasarjan osalta jokaisen julkistuksen yhteydessä. Tilastokeskuksen tietojen tarkentumista kuvaavan taulukon mukaan viime vuoden loka–joulukuun kausitasoitettu kasvu edellisestä neljänneksestä oli ensimmäisessä julkistuksessa 0,4 prosenttia, uusimmassa 0,3 prosenttia. Heinä–syyskuun luku on samassa taulukossa tarkentunut -0,3 prosentista nollaan.

Seuraavaksi kannattaa seurata 17.6.2026 julkistettavia vuoden 2025 vuositietoja, jolloin myös nyt julkaistut luvut päivittyvät. Pikaennakko huhti–kesäkuun bkt:stä julkaistaan 30.7.2026 ja varsinaiset toisen neljänneksen tiedot 28.8.2026.

Mitä seuraavaksi

Tilastokeskus julkistaa vuoden 2025 vuositiedot 17.6.2026, jolloin myös nyt julkaistut luvut päivittyvät, ja pikaennakon huhti–kesäkuun bkt:stä 30.7.2026.