Perjantaina 20. marraskuuta 2026Talous, yritykset ja pörssi ilman maksumuuria

Tilastokeskus: Suomen bkt kasvoi huhti–kesäkuussa 0,4 prosenttia, vienti kasvoi 5,7 prosenttia

Suomen talous kasvoi toisella neljänneksellä hieman hitaammin kuin alkuvuonna. Tilastokeskuksen mukaan kasvua vetivät vienti ja teollisuus, ja julkiset investoinnit vähenivät jyrkästi, koska hävittäjätoimituksia ei kirjattu.

Talousmedia · · Päivitetty

Sahatavarapaketteja pinottuna sahan ulkovarastoon elokuun iltavalossa.
Kuvituskuva: tekoäly

Lyhyesti

  • Tilastokeskuksen mukaan Suomen bkt kasvoi huhti–kesäkuussa 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä, kun tammi–maaliskuussa kasvu oli 0,8 prosenttia.
  • Vienti kasvoi 5,7 prosenttia risteilyaluksen toimituksen ja laajemman tavaraviennin kasvun ansiosta, ja teollisuus veti tuotantoa.
  • Julkiset investoinnit vähenivät 35,3 prosenttia, koska hävittäjätoimituksia ei kirjattu, ja yksityinen kulutus kasvoi vain 0,1 prosenttia.
Bkt:n kasvu huhti–kesäkuussa
0,4%
tammi–maaliskuussa 0,8 %
Viennin volyymi
5,7%
tuonti kasvoi 2,2 %
Julkiset investoinnit
-35,3%
hävittäjätoimituksia ei kirjattu
Yksityinen kulutus
0,1%
EU-alueen bkt:n kasvu
0,5%
Eurostatin ennakkotieto

Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi huhti–kesäkuussa 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä, kertoo Tilastokeskus 28.8.2026 julkaisemissaan tiedoissa. Kasvu hidastui alkuvuodesta: tammi–maaliskuun kasvuksi Tilastokeskus arvioi nyt 0,8 prosenttia. Kysyntää kasvattivat pääasiassa vienti ja yksityiset investoinnit. Tilastokeskuksen mukaan Eurostatin ennakkotiedoissa EU-alueen bkt kasvoi samalla jaksolla 0,5 prosenttia.

BruttokansantuoteVolyymin muutos vuodentakaisesta, työpäiväkorjattu
−2,502,557,5Q2/2021Q2/2022Q2/2023Q2/2024Q2/2025Q2/20261,4
Näytä luvut taulukkona
Ajankohta%
Q3/2020−2,3
Q4/2020−0,7
Q1/2021−1,9
Q2/20217
Q3/20213
Q4/20212,7
Q1/20222,6
Q2/20221,5
Q3/20220,1
Q4/2022−1,6
Q1/2023−0,2
Q2/2023−0,9
Q3/2023−2,4
Q4/2023−1,3
Q1/2024−0,3
Q2/2024−0,1
Q3/20242,3
Q4/20242
Q1/20251,4
Q2/20251
Q3/20250,5
Q4/20250,6
Q1/20261,1
Q2/20261,4

Lähde: Tilastokeskus

Suomen bkt:n neljännesvuosimuutos edellisestä neljänneksestä, kausitasoitettu
00,20,40,60,82025 Q22025 Q32025 Q42026 Q12026 Q20,4
Näytä luvut taulukkona
Ajankohta%
2025 Q20,1
2025 Q30
2025 Q40,4
2026 Q10,8
2026 Q20,4

Lähde: Tilastokeskus

Vienti ja teollisuus vetivät

Viennin volyymi kasvoi Tilastokeskuksen mukaan 5,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja tuonnin 2,2 prosenttia. Tavaravientiä nosti merkittävä risteilyaluksen toimitus, joka kirjattiin toiselle neljännekselle. Tullin tavarakauppatilaston mukaan kasvua nähtiin tavaraviennissä myös laajemmin.

Tuotannossa kasvu oli laajaa teollisuuden toimialoilla, erityisesti metsä-, metalli- sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa. Kaupan toimiala jatkoi kasvuaan, ja palvelut kasvoivat hieman. Rakentaminen sen sijaan notkahti kahden kasvaneen neljänneksen jälkeen, ja myös informaatio- ja viestintätoimiala jäi edellisen neljänneksen alapuolelle.

”Vaikka BKT:n kasvu hidastui hiukan alkuvuodesta, tuotanto kasvoi silti selvästi. Toisen neljänneksen BKT:n kasvun takana on pääasiassa teollisuustuotannon vahva kehitys, joka alkoi jo vuoden 2025 lopulla”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Antti Kosunen sanoo.

Julkiset investoinnit vähenivät jyrkästi

Julkiset investoinnit vähenivät huhti–kesäkuussa 35,3 prosenttia, koska neljännekselle ei kirjattu hävittäjätoimituksia. Kosusen mukaan merkittävien puolustusinvestointien puuttuminen jätti osittain myös tuoteverojen kertymän edellistä neljännestä matalammaksi. Tilastokeskuksen mukaan työeläkelaitokset ovat edelleen vähentäneet kiinteistösijoituksiaan, mikä näkyy asuinrakennusinvestointien vähenemisenä.

Kokonaiskysyntä laski 0,9 prosenttia tammi–maaliskuusta. Yksityiset investoinnit kasvoivat 0,5 prosenttia. Yksityinen kulutus kasvoi julkistuksen mukaan 0,1 prosenttia: palveluihin käytettiin enemmän, mutta tavaroiden kulutus väheni kaikissa tavararyhmissä. Julkinen kulutus laski. Tilastokeskus korjasi julkistusta ja sen tietokantataulukkoa julkaisupäivänä.

Tiedot tarkentuivat myös taaksepäin. Vuoden 2025 bkt:n kasvuksi Tilastokeskus arvioi nyt 0,8 prosenttia, kun edellisessä julkistuksessa luku oli 0,2 prosenttia.

Mitä luvut tarkoittavat käytännössä

Tämä tarkoittaa käytännössä, että talouden kasvu nojaa nyt vientiteollisuuteen eikä kotitalouksien ostoihin. Kun tavaroiden kulutus väheni ja yksityinen kulutus kasvoi vain 0,1 prosenttia, kaupan ja palvelujen yrittäjät eivät välttämättä näe kasvua omassa kassassaan samalla tavalla kuin vientiyritykset.

Viennin 5,7 prosentin kasvuun on syytä suhtautua varauksella, koska osa siitä selittyy yhdellä risteilyaluksen toimituksella. Vastaavasti julkisten investointien pudotus johtuu pitkälti siitä, ettei hävittäjiä kirjattu tälle neljännekselle. Yksittäiset suuret toimitukset heiluttavat neljännesvuosilukuja, joten kehityksen suuntaa on luotettavampaa arvioida useamman neljänneksen yli.

Rakentamisen notkahdus ja asuinrakennusinvestointien väheneminen ovat asuntomarkkinoita seuraavalle merkki siitä, ettei rakentaminen ole vielä vakaasti kasvu-uralla.

Seuraavaksi kannattaa seurata

Heinä–syyskuun alku näyttää vaihtelevalta. Tilastokeskuksen tuotannon suhdannekuvaajan mukaan kansantalouden kausitasoitettu tuotanto laski heinäkuussa 1,1 prosenttia kesäkuusta, mutta kasvoi työpäiväkorjattuna 1,4 prosenttia vuodentakaisesta.

Nyt julkaistut tiedot päivittyvät 18.9.2026, kun Tilastokeskus julkistaa sektoritilien tiedot. Pikaennakko heinä–syyskuun bkt:sta julkaistaan 30.10.2026 ja kolmannen neljänneksen kansantalouden tiedot 27.11.2026.

Mitä seuraavaksi

Tilastokeskus päivittää nyt julkaistut tiedot 18.9.2026 ja julkaisee pikaennakon heinä–syyskuun bkt:sta 30.10.2026.