Perjantaina 20. marraskuuta 2026Talous, yritykset ja pörssi ilman maksumuuria

Kunnallisvero nousee 29 kunnassa ja laskee 11 kunnassa vuonna 2027

Kuntaliiton mukaan tuloveroprosenttia korottavissa kunnissa asuu 365 053 suomalaista. Valtaosassa kunnista prosentti pysyy ensi vuonna ennallaan.

Talousmedia ·

Pienen suomalaisen kunnan keskusta ja matala tiilinen virastotalo marraskuun hämärässä ohuen lumen peitossa.
Kuvituskuva: tekoäly

Lyhyesti

  • Kunnan tuloveroprosentti nousee vuonna 2027 29 kunnassa, laskee 11 kunnassa ja pysyy ennallaan 268 kunnassa.
  • Korottavissa kunnissa asuu 365 053 suomalaista, ja korottajien joukossa on Kuntaliiton mukaan poikkeuksellisen vähän suuria kaupunkeja.
  • Kiinteistövero kiristyy 24 kunnassa, mutta Kuntaliiton arvion mukaan kiristykset tuovat lisätuloja vain noin 5,2 miljoonaa euroa.
Tuloveroa korottavat kunnat
29kuntaa
laskee 11 kunnassa
Asukkaita korottavissa kunnissa
365 053
Keskimääräinen kunnallisvero
7,59%
nousua 0,02 %-yks.
Suurin korotus, Koski Tl
1,2%-yks.
tyypillisin korotus 0,3 %-yks.
Kiinteistövero kiristyy
24kunnassa

Kunnat ovat päättäneet tuloveroprosenteistaan vuodelle 2027. Suomen Kuntaliiton mukaan kunnan tuloveroprosenttia nostaa 29 kuntaa ja laskee 11 kuntaa. Prosentti pysyy ennallaan 268 kunnassa. Korottavissa kunnissa asuu 365 053 suomalaista. Kuntaliiton mukaan korotuksia tuli vähemmän kuin sen syksyn Talousbarometri ennakoi.

Kuntien tuloveroprosenttipäätökset vuodelle 2027
0100200300NostaaLaskeeEnnallaan2911268
Näytä luvut taulukkona
Ajankohtakuntaa
Nostaa29
Laskee11
Ennallaan268

Lähde: STT Info

Korotukset osuvat pieniin ja keskisuuriin kuntiin

Kuntaliiton mukaan korottajien joukossa on poikkeuksellisen vähän suuria kaupunkeja. Asukasluvultaan suurin korottaja on Kouvola, joka nostaa veroaan 0,2 prosenttiyksikköä. Seuraavina ovat Kerava (+0,2), Kaarina (+0,2) ja Riihimäki (+0,4). Suurin korotus, 1,2 prosenttiyksikköä, tehdään Koski Tl:ssä. Tyypillisin korotus on 0,3 prosenttiyksikköä, ja sen tekee kahdeksan kuntaa.

Osa kunnista on korottanut tuloveroaan useaan kertaan sote-uudistuksen voimaantulon jälkeen vuodesta 2023. Kuntaliitto mainitsee esimerkkeinä Imatran, Laihian, Euran, Lumijoen ja Keravan.

Korotuksia tehdään eniten Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, kummassakin neljä. Päijät-Hämeessä, Etelä-Savossa, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa yksikään kunta ei nosta tuloveroaan. Laskuja tehdään eniten Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Lapissa ainoa veromuutos on Sodankylän päätös laskea veroprosenttiaan.

Manner-Suomen verotuloilla painotettu keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee Kuntaliiton mukaan 0,02 prosenttiyksikköä 7,59 prosenttiin. Korkein prosentti on edelleen Pomarkussa, 10,9 prosenttia. Matalin on Kauniaisissa, 4,7 prosenttia.

Menoja sopeutettu veronkorotusten sijaan

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina tulkitsee korotusten vähäisyyden näin:

”Tämä kertoo siitä, että kunnat ovat etsineet ratkaisuja talouden tasapainottamiseen muualta kuin veronkorotuksista, jotka ovat yleensä aina viimesijainen keino rahoituksen riittävyyden varmistamiseen.”

Reinan mukaan datakeskushankkeet sekä tuuli- ja aurinkovoimalat tuovat liikkumavaraa yksittäisille kunnille. Hän ehdottaa datakeskuksille uutta kiinteistöveroluokkaa.

Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen muistuttaa, että lasten määrän vähentyessä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstötarve pienenee. Hänen mukaansa kymmenet kunnat ovat käynnistäneet vuonna 2026 yhteistoimintamenettelyjä ja sopeuttavat menojaan esimerkiksi eläköitymisen avulla.

Pääekonomisti Minna Punakallio huomauttaa, että tiukkuus jatkuu. Kunnallinen palkkasopimus, inflaatio ja korkealla pysyvä työttömyys nostavat kuntien kustannuksia ensi vuonna hänen mukaansa poikkeuksellisen tuntuvasti.

Kiinteistövero kiristyy 24 kunnassa

Kiinteistövero kiristyy vuonna 2027 yhteensä 24 kunnassa. Vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 10 kunnassa ja muun kuin vakituisen asumisen prosentti 18 kunnassa. Sekä tulo- että kiinteistöverotustaan kiristää kuusi kuntaa. Erityisasiantuntija Pekka Montellin mukaan kiristykset tuovat kunnille arviolta noin 5,2 miljoonaa euroa lisää verotuloja, kun kiinteistöverojen kokonaistuotoksi arvioidaan 2,4 miljardia euroa. ”Veronkiristyksillä aikaansaatu verotuoton lisäys on siis hyvin vähäinen”, Montell tiivistää.

Mitä tämä tarkoittaa kotitaloudelle

Tämä tarkoittaa käytännössä, että useimpien kuntien asukkailla kunnallisveroprosentti ei muutu. Korotuksen vaikutuksen voi laskea helposti: 0,1 prosenttiyksikön nousu tarkoittaa yhden euron lisäveroa jokaista tuhatta kunnallisverotuksessa verotettavaa euroa kohden. Tyypillinen 0,3 prosenttiyksikön korotus on siis kolme euroa tuhannelta eurolta ja Koski Tl:n 1,2 prosenttiyksikön korotus 12 euroa.

Asunnon tai vapaa-ajan asunnon omistajan kannattaa tarkistaa myös oman kunnan kiinteistöveroprosentit, sillä muun kuin vakituisen asumisen vero nousee useammassa kunnassa kuin vakituisen asumisen vero.

Seuraavaksi kannattaa seurata vaalien jälkeistä kuntapolitiikkaa. Punakallion mukaan näkymä on vaalien vuoksi hyvin sumuinen, eivätkä kunnat lähteneet ennakoimaan seuraavan vaalikauden velkajarrupäätöksiä verotuksen kautta. Kustannuspaineiden jatkuessa veroprosentit voivat siis olla jälleen esillä myöhempinä vuosina.