Eurostat: Suomen BKT kasvoi toisella neljänneksellä 0,9 %, euroalueella 0,4 %
Eurostatin ennakkoarvion mukaan Suomen talous kasvoi huhti–kesäkuussa yli kaksi kertaa niin nopeasti kuin euroalue. Vertailun 15 jäsenmaasta vain kolme kasvoi Suomea nopeammin.

Lyhyesti
- Eurostatin ennakkoarvion mukaan Suomen BKT kasvoi huhti–kesäkuussa 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä, kun euroalueen kasvu oli 0,4 prosenttia.
- Vertailun 15 jäsenmaasta vain Irlanti, Liettua ja Ruotsi kasvoivat Suomea nopeammin.
- Luvut ovat alustavia, ja Eurostat julkaisee seuraavan arvion 14. elokuuta 2026.
- Suomen BKT, Q2 2026
- 0,9%
- edellisestä neljänneksestä; Q1:llä 0,9 %
- Suomen BKT vuodentakaisesta
- 2,5%
- Q1:llä 1,3 %
- Euroalueen BKT, Q2 2026
- 0,4%
- Q1:llä 0,0 %
- EU:n BKT, Q2 2026
- 0,5%
- Q1:llä 0,1 %
- Euroalueen vuosikasvu
- 1,0%
- Q1:llä 0,5 %
Suomen bruttokansantuote eli BKT, joka mittaa maan kokonaistuotantoa, kasvoi huhti–kesäkuussa 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tämä selviää Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin ennakollisesta pikaestimaatista. Kasvu oli yli kaksi kertaa niin nopeaa kuin euroalueella, jonka BKT kasvoi samaan aikaan 0,4 prosenttia. Koko EU:ssa kasvu oli 0,5 prosenttia. Luvut ovat ensimmäinen arvio ja voivat vielä muuttua.
Näytä luvut taulukkona
| Ajankohta | % |
|---|---|
| Q3/2020 | −2,3 |
| Q4/2020 | −0,7 |
| Q1/2021 | −1,9 |
| Q2/2021 | 7 |
| Q3/2021 | 3 |
| Q4/2021 | 2,7 |
| Q1/2022 | 2,6 |
| Q2/2022 | 1,5 |
| Q3/2022 | 0,1 |
| Q4/2022 | −1,6 |
| Q1/2023 | −0,2 |
| Q2/2023 | −0,9 |
| Q3/2023 | −2,4 |
| Q4/2023 | −1,3 |
| Q1/2024 | −0,3 |
| Q2/2024 | −0,1 |
| Q3/2024 | 2,3 |
| Q4/2024 | 2 |
| Q1/2025 | 1,4 |
| Q2/2025 | 1 |
| Q3/2025 | 0,5 |
| Q4/2025 | 0,6 |
| Q1/2026 | 1,1 |
| Q2/2026 | 1,4 |
Lähde: Tilastokeskus
Näytä luvut taulukkona
| Ajankohta | % |
|---|---|
| Irlanti | 3,9 |
| Liettua | 1,7 |
| Ruotsi | 1,4 |
| Suomi | 0,9 |
| Espanja | 0,7 |
| EU | 0,5 |
| Euroalue | 0,4 |
| Saksa | 0,2 |
| Ranska | 0,2 |
| Italia | 0,2 |
| Belgia | 0 |
| Itävalta | 0 |
Lähde: ec.europa.eu
Suomi vertailun kärkipäässä
Eurostatin taulukossa on toisen neljänneksen luvut 15 jäsenmaasta. Nopeinta kasvu oli Irlannissa (3,9 %), Liettuassa (1,7 %) ja Ruotsissa (1,4 %). Suomi oli 0,9 prosentillaan neljäntenä. Taulukon euroalueen maista Suomea nopeammin kasvoivat vain Irlanti ja Liettua. Eurostat kuitenkin muistuttaa, että Irlannin luku perustuu osin kehitteillä oleviin menetelmiin ja sitä on tulkittava erityisen varovasti.
Hitainta kasvu oli Belgiassa ja Itävallassa, joissa BKT pysyi ennallaan (0,0 %). Saksassa, Ranskassa ja Italiassa kasvua kertyi 0,2 prosenttia, Virossa 0,4 prosenttia ja Espanjassa 0,7 prosenttia.
Kasvu on jatkunut useamman neljänneksen
Eurostatin mukaan Suomen BKT supistui vielä heinä–syyskuussa 2025 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Sen jälkeen kasvu oli 0,5 prosenttia loka–joulukuussa ja 0,9 prosenttia sekä tammi–maaliskuussa että huhti–kesäkuussa.
Vuodentakaiseen verrattuna Suomen talous kasvoi toisella neljänneksellä 2,5 prosenttia, kun edellisellä neljänneksellä vuosikasvu oli 1,3 prosenttia. Euroalueen vuosikasvu oli 1,0 prosenttia, joten Suomen luku oli 1,5 prosenttiyksikköä suurempi. Suomen vuosimuutos on Eurostatin mukaan laskettu kalenterivaikutuksista puhdistetuista luvuista.
Myös euroalueella kasvu piristyi. Tammi–maaliskuussa euroalueen BKT pysyi ennallaan ja EU:n kasvoi 0,1 prosenttia. Vuosikasvu nousi euroalueella 0,5 prosentista 1,0 prosenttiin ja EU:ssa 0,8 prosentista 1,2 prosenttiin.
Mitä luvut tarkoittavat
Tämä tarkoittaa käytännössä, että Eurostatin lukujen valossa Suomen talous on kasvanut kahtena neljänneksenä peräkkäin selvästi euroalueen keskiarvoa nopeammin. Kotitalouksille ja yrittäjille se on merkki kokonaistuotannon kasvusta. BKT ei kuitenkaan suoraan kerro esimerkiksi työllisyydestä tai ostovoimasta, eikä tämä tiedote käsittele niitä.
Sijoittajan ja vientiyrityksen kannalta kannattaa huomata, että monessa euroalueen maassa kasvu jäi vaatimattomaksi. Naapurimaa Ruotsi taas kasvoi Suomea nopeammin.
Eurostatin mukaan ennakkoluvut perustuvat puutteellisiin tietolähteisiin ja tarkentuvat myöhemmin. Pikaestimaatti kattaa 19 jäsenmaan tiedot, jotka vastaavat 96 prosenttia euroalueen ja 94 prosenttia EU:n BKT:sta.
Seuraavaksi kannattaa seurata
Eurostat julkaisee seuraavan arvion toisen neljänneksen kasvusta 14. elokuuta 2026. Kaikki luvut voivat muuttua silloin sekä Eurostatin säännöllisissä arvioissa 7. syyskuuta ja 20. lokakuuta 2026, joissa julkaistaan myös työllisyyttä koskevia tietoja. Seuraavaksi kannattaa seurata, säilyykö Suomen 0,9 prosentin kasvuluku näissä tarkistuksissa.
Mitä seuraavaksi
Eurostat julkaisee seuraavan arvion toisen neljänneksen BKT:sta 14. elokuuta 2026.



