Perjantaina 20. marraskuuta 2026Talous, yritykset ja pörssi ilman maksumuuria

Suomen Pankki: Euroalueen talous pitää pintansa, Lähi-idän konfliktin pitkittyminen on riski

Suomen Pankin mukaan euroalueen talous on kestänyt Lähi-idän kriisin, mutta kasvu on vaimeaa. Pääjohtaja Olli Rehnin mukaan energian hintojen nousun leviämisen riski kasvaa sitä mukaa kuin konflikti pitkittyy.

Talousmedia · · Päivitetty

Käsi pitää polttoainepistoolia auton tankissa sateisella huoltoasemalla syksyllä.
Kuvituskuva: tekoäly

Lyhyesti

  • Suomen Pankin mukaan euroalueen talous on kestänyt Lähi-idän kriisin, mutta kasvu on vaimeaa.
  • EKP on nostanut ohjauskorkoja tänä vuonna kahdesti, ja Olli Rehnin mukaan päätökset tehdään kokous kerrallaan.
  • Rehnin mukaan energian hintojen nousun leviämisen riski kasvaa, mitä pidempään Lähi-idän konflikti jatkuu.

Euroalueen talous on osoittanut iskunkestävyyttä, mutta kasvu on edelleen varsin vaimeaa, arvioi Suomen Pankki tiistaina 6.10.2026 julkaisemassaan tiedotteessa. Keskuspankin mukaan Lähi-idän kriisi hidastaa maailmantalouden kasvua ja tekee tulevasta inflaatiosta epävarmaa. Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto on nostanut ohjauskorkoja tänä vuonna kahdesti. Suomen Pankin mukaan nostoja ovat puoltaneet inflaationäkymät ja niihin liittyvät riskit. Asia koskee suoraan kotitalouksia ja yrityksiä, koska korkopäätökset ja energian hinnat vaikuttavat sekä lainanhoitoon että hintoihin.

EKP päättää koroista kokous kerrallaan

Suomen Pankin pääjohtaja ja EKP:n neuvoston jäsen Olli Rehn korostaa, ettei EKP:n pidä luvata etukäteen mitään korkotasoa. ”Nykyisen korostuneen epävarmuuden vallitessa on erityisen perusteltua, ettei EKP sitoudu etukäteen mihinkään tiettyyn korkotasoon, vaan tekee päätöksensä koroista kokous kerrallaan ja hyödyntää uusimpia tietoja”, Rehn sanoo.

Rehnin mukaan inflaation ei ole toistaiseksi havaittu levinneen energian ulkopuolisiin hintoihin tai palkkoihin. Hän kuitenkin varoittaa, että tällaisia vaikutuksia voi ilmaantua ”hiipien ja huomaamatta”. ”Mitä kauemmin Lähi-idän konflikti on päällä, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että energiahintojen nousu leviää”, Rehn toteaa.

Suomen Pankin mukaan myös talouden yleinen suhdanne vaikuttaa inflaatioon. Kun kysyntä on voimakasta, yritykset voivat helpommin siirtää kustannusten nousua lopputuotteiden hintoihin.

Sota ja tekoäly vetävät eri suuntiin

Suomen Pankin mukaan maailmantaloudessa vaikuttaa kaksi vastakkaista voimaa. Iranin sota jarruttaa taloutta, mutta tekoälyinvestointien voimakas kasvu tukee talouskasvua maailmanlaajuisesti. Keskuspankin mukaan Euroopan pitäisi hyödyntää tekoälyä laahaavan tuottavuuskehityksensä vauhdittamiseen. Samalla tekoäly-yritysten korkeat arvostustasot ja kasvanut velkavipu lisäävät markkinakorjauksen riskiä.

Tekoälybuumi on lisännyt pääoman kysyntää ja nostanut sen hintaa. Suomen Pankin mukaan tämä näkyy pitkien korkojen nousuna maailman rahoitusmarkkinoilla. Nousuun vaikuttavat myös inflaatio-odotukset, julkisten velkojen kasvu ja se, että sijoittajat vaativat vaikeammin ennustettavassa maailmassa suurempaa tuottoa pitkistä sijoituksista. ”Pitkien korkojen nousu hidastaa kasvua ja osaltaan hillitsee energian hintojen välittymistä muihin hintoihin ja palkkoihin”, Rehn sanoo.

Suomen velkaantuminen huolettaa

Suomen Pankin mukaan huoli julkisen talouden nopeasta velkaantumisesta koskee laajasti kehittyneitä talouksia ja myös Suomea. Lähivuosina EU:n liiallisen alijäämän menettelyn velvoitteet asettavat raamit Suomen julkisen talouden sopeutukselle. Keskuspankin mukaan on silti katsottava pidemmälle ja varmistettava, että julkinen velkasuhde saadaan kestävästi laskuun, jotta varaa jää uusien teknologioiden ja puolustuksen investointeihin. ”Parlamentaarisen sitoutumisen tuomia hyötyjä ei kannattaisi heti romuttaa eikä riskeerata kansainvälistä luottamusta Suomen kykyyn selvitä julkisen talouden paineista”, Rehn muistuttaa.

Mitä tämä tarkoittaa kotitaloudelle ja sijoittajalle

Tämä tarkoittaa käytännössä, että korkojen suunta ei ole lukittu. Koska EKP päättää koroista kokous kerrallaan, lainanottajan kannattaa varautua siihen, että tilanne voi muuttua nopeasti energian hintojen ja inflaation mukana. Pitkien korkojen nousu tarkoittaa, että pitkäaikainen rahoitus on kallistunut.

Yrittäjälle olennaista on Suomen Pankin huomio kysynnästä: kun kysyntä on voimakasta, kustannusten nousua on helpompi siirtää hintoihin. Koska kasvu on keskuspankin mukaan vaimeaa, tämä voi käytännössä tarkoittaa, ettei kustannusten nousun siirtäminen hintoihin ole kaikille yrityksille yhtä helppoa. Sijoittajan kannattaa panna merkille keskuspankin varoitus tekoäly-yritysten arvostuksista ja velkavivusta.

Seuraavaksi kannattaa seurata, alkaako energian hintojen nousu näkyä muissa hinnoissa tai palkoissa. Rehnin mukaan riski kasvaa sitä mukaa kuin Lähi-idän konflikti pitkittyy.