Etlan Kauhanen: työviikon lyhentäminen ei suojaa työpaikkoja tekoälyltä
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen arvioi, että työajan lyhentäminen palkkaa alentamatta lähinnä kiihdyttäisi työpaikkojen tuhoa. Hänen mukaansa tekoälyn hyötyjä kannattaa tavoitella työtä uudistamalla ja osaamista vahvistamalla.

Lyhyesti
- Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen arvioi, ettei työviikon lyhentäminen suojaa tekoälyn työmarkkinavaikutuksilta.
- Hänen mukaansa työajan lyhentäminen kuukausipalkkaa alentamatta nostaa tuntikustannuksia ja voi heikentää työllistämisen kannattavuutta.
- Kauhasen mukaan tekoälyn hyötyjä kannattaa tavoitella uudistamalla työtä ja vahvistamalla osaamista.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen arvioi, ettei työviikon lyhentäminen ole ratkaisu tekoälyn vaikutuksiin työmarkkinoilla. Hänen mukaansa työajan lyhentäminen kuukausipalkkaa alentamatta nostaisi työn tuntikustannuksia ja lähinnä kiihdyttäisi työpaikkojen tuhoa. Kauhasen kolumni julkaistiin Etlan sivuilla 5.11.2026. Se ilmestyi alun perin Helsingin Sanomien Mielipide-osastolla 4.–5.11.2026.
Mihin kolumni vastaa
Kauhanen vastaa Helsingin Sanomissa julkaistuun kirjoitukseen, joka käsitteli pelkoa tekoälyn aiheuttamasta massatyöttömyydestä ja ratkaisujen etsimistä maailmalla. Siinä työviikon lyhentämistä esitettiin ratkaisuksi tekoälyn työmarkkinavaikutuksiin.
Kauhasen mukaan ajatus perustuu oletukseen, että työtä on tulevaisuudessa vähemmän ja että jäljelle jäävä työ kannattaa jakaa useammalle ihmiselle. ”Tutkimusnäyttö ei tue tätä päättelyä”, hän kirjoittaa.
Kauhasen perustelut
Kauhanen esittää kolumnissaan useita perusteluja:
- Tekoälyn vaikutukset työllisyyteen ovat hänen mukaansa toistaiseksi olleet vähäisiä. Teknologian nopeakaan kehitys ei tarkoita äkillistä työmarkkinamurrosta.
- Tekoälyn hyödyntäminen vaatii työtapojen ja organisaatioiden uudistamista, ja se vie aikaa.
- Tekoäly korvaa tehtäviä, mutta se myös täydentää ihmisten työtä, parantaa tuottavuutta ja synnyttää uusia tehtäviä. Siksi automatisoituvien tehtävien määrä ei Kauhasen mukaan kerro, miten työllisyys muuttuu kokonaisuutena.
- Työajan lyhentäminen ei hänen mukaansa luo työpaikkoja vain siksi, että jokainen tekee vähemmän töitä. ”Työn määrä ei ole vakio.” Työpaikkojen syntyminen ja säilyminen riippuvat siitä, onko työllistäminen kannattavaa.
Kauhasen mukaan lyhyempi työaika samalla kuukausipalkalla nostaa tuntikustannuksia. Jos tuottavuus eli tehdyn työn tuotos tuntia kohden ei kasva vastaavasti, työllistäminen muuttuu vähemmän kannattavaksi. Silloin työpaikkoja syntyy vähemmän ja niitä häviää enemmän. Kauhasen mukaan tutkimusnäyttö tästä on vankkaa.
Hänen johtopäätöksensä on, että tekoälyn tuottavuushyötyjä kannattaa tavoitella uudistamalla työtä ja vahvistamalla osaamista.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä
Tämä tarkoittaa käytännössä, että Kauhasen näkemys on tutkimuslaitoksen asiantuntijan kannanotto, ei päätös tai lakiesitys. Palkansaajalle se kertoo, millä perusteilla Kauhanen suhtautuu työajan lyhentämiseen kriittisesti.
Yrittäjän ja työnantajan kannalta Kauhasen ydinviesti on yksinkertainen laskelma: jos samasta kuukausipalkasta tehdään vähemmän tunteja, jokainen työtunti tulee kalliimmaksi. Lopputulos riippuu siitä, pystyykö tekoäly tai muu uudistus nostamaan tuottavuutta yhtä paljon.
Seuraavaksi kannattaa seurata, alkavatko tekoälyn vaikutukset näkyä työllisyydessä selvemmin kuin tähän asti. Lisäksi kannattaa seurata, nouseeko työajan lyhentäminen esiin konkreettisina ehdotuksina työmarkkinakeskustelussa.



