Ammattiliitto Pro esittää 32 tunnin työviikon kokeilua ilman palkanalennusta
Ammattiliitto Pro ehdottaa, että seuraavalla hallituskaudella kokeiltaisiin 32 tunnin työviikkoa palkkatasoa muuttamatta. Kyse on liiton esityksestä, ei päätöksestä.

Lyhyesti
- Ammattiliitto Pro esittää seuraavalle hallituskaudelle 1–2 vuoden kokeilua, jossa työaika lyhennettäisiin 32 tuntiin viikossa palkkatasoa muuttamatta.
- Kokeiluun osallistuisi esimerkiksi 5 000 työntekijää, ja valtio maksaisi 20 prosentin palkkakompensaation.
- Pro arvioi valtion kustannukseksi noin 30–40 miljoonaa euroa vuodessa ja perustelee esitystä työkyvyn ja jaksamisen tukemisella.
- Ehdotettu viikkotyöaika
- 32tuntia
- palkkatasoa muuttamatta
- Osallistujia esimerkiksi
- 5 000työntekijää
- yksityiseltä ja julkiselta sektorilta
- Valtion palkkakompensaatio
- 20%
- Arvioitu kustannus valtiolle
- 30–40milj. € vuodessa
- jos 40 % osallistujista julkiselta sektorilta
- Kokeilun kesto
- 1–2vuotta
- seuraavalla hallituskaudella
Ammattiliitto Pro esittää, että Suomessa kokeiltaisiin seuraavalla hallituskaudella 32 tunnin työviikkoa palkkatasoa muuttamatta. Kyse on ammattiliiton ehdotuksesta, ei päätöksestä. Pro julkaisi esityksensä 16. marraskuuta 2026. Liiton tiedotteen mukaan samana päivänä tuli kuluneeksi 109 vuotta siitä, kun eduskunta hyväksyi lain kahdeksan tunnin työpäivästä. Esitys on kiinnostava, koska siinä valtio johtaisi ja osin rahoittaisi kokeilun.
Mitä Pro ehdottaa
Pron tiedotteen mukaan kokeilu olisi valtakunnallinen ja kestäisi 1–2 vuotta. Sen pääkohdat ovat seuraavat:
- Työaika lyhennettäisiin 32 tuntiin viikossa palkkatasoa muuttamatta.
- Mukana olisi esimerkiksi 5 000 työntekijää vapaaehtoisista organisaatioista sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta.
- Kokeilu toteutettaisiin valtion johdolla yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.
- Valtio maksaisi kokeiluun 20 prosentin palkkakompensaation.
Pro arvioi työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2023 laskelmiin pohjautuen, että kokeilu maksaisi valtiolle noin 30–40 miljoonaa euroa vuodessa. Arvio olettaa, että osallistujista 40 prosenttia työskentelisi julkisella sektorilla. Pron mielestä kustannus on kohtuullinen suhteessa kokeilusta saatavaan uuteen tutkimustietoon.
Perusteluna työkyky ja jaksaminen
Pro kytkee esityksensä keskusteluun työurien pidentämisestä ja eläkeiän nostamisesta. Liiton mukaan työkyvyn haasteet ja työssä jaksamisen ongelmat koskettavat jo nyt suurta joukkoa työntekijöitä.
– Jos tavoitteena on pidentää työuria, on huolehdittava siitä, että ihmiset myös jaksavat ja pystyvät tekemään työtä pidempään. Siksi tarvitsemme tutkittua tietoa siitä, voisiko työajan lyhentäminen vahvistaa työkykyä ja samalla tukea tuottavuutta, Pron puheenjohtaja Niko Simola toteaa.
Pron mukaan Euroopassa tehtyjen kokeilujen tulokset viittaavat usein parempaan työhyvinvointiin, vähäisempiin sairauspoissaoloihin ja jopa parempaan tuottavuuteen. Suomessa laajemmista kokeiluista on liiton mukaan jo vuosikymmeniä. Sen jälkeen teknologia ja työn organisointi ovat muuttuneet perusteellisesti. Siksi Pro haluaa uutta, Suomessa kerättyä tutkimustietoa. Liitto haluaa myös selvittää, voisiko digitalisaation, automaation ja tekoälyn tuomaa tuottavuushyötyä käyttää työajan lyhentämiseen.
Pro korostaa, ettei lyhyempi työaika tarkoita saman työmäärän tekemistä lyhyemmässä ajassa. Kokeilussa pitäisi liiton mukaan tarkastella myös työn organisointia ja toimintatapoja. Tavoitteena olisi sujuvampi työ, ei kireämpi työtahti.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä
Tämä tarkoittaa käytännössä, ettei kenenkään työaika muutu nyt. Vaikka kokeilu toteutuisi, sen piirissä olisi Pron esimerkissä 5 000 työntekijää, ja mukaan tultaisiin vapaaehtoisten organisaatioiden kautta.
Pron omien lukujen perusteella voi laskea karkean osallistujakohtaisen hinnan. Kun 30–40 miljoonaa euroa jaetaan 5 000 osallistujalle, valtion kustannus olisi noin 6 000–8 000 euroa osallistujaa kohden vuodessa. Luku on suuntaa antava, koska sekä osallistujamäärä että julkisen sektorin osuus ovat liiton esimerkkioletuksia.
Yrittäjien ja työnantajien kannalta olennaista on, miten kustannukset jakautuisivat. Tiedotteesta ei käy ilmi, miten osallistuvien organisaatioiden kustannukset muuten katettaisiin kuin valtion 20 prosentin kompensaation osalta.
Seuraavaksi kannattaa seurata
Seuraavaksi kannattaa seurata, nouseeko esitys keskusteluun seuraavan hallitusohjelman valmistelussa. Pro esittää kokeilua nimenomaan seuraavalle hallituskaudelle, ja valtio sekä johtaisi että osin rahoittaisi sen. Toinen seurattava asia on muiden työmarkkinaosapuolten suhtautuminen, koska Pro esittää kokeilua toteutettavaksi yhteistyössä niiden kanssa. Pro on Suomen suurimpia ammattiliittoja: sillä on omien tietojensa mukaan 110 000 jäsentä, ja se neuvottelee 180 virka- ja työehtosopimusta.



