Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kääntyivät laskuun ensimmäistä kertaa koko maan tasolla. Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan vuokrat laskivat loka–joulukuussa 2025 keskimäärin 0,8 prosenttia vuoden takaisesta. Vuokralaisten kannalta helpotus on tervetullut vuosien nousun jälkeen.
Vuokramarkkinoilla tapahtui harvinainen käänne
Tilastokeskuksen 27. tammikuuta julkaisema asuntojen vuokratilasto paljastaa merkittävän muutoksen Suomen vuokramarkkinoilla. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat laskivat vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä 0,8 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan ajankohtaan.
Lasku on historiallisesti poikkeuksellinen, sillä se ulottuu nyt ensimmäistä kertaa koko maan tasolle. Aiemmin vuokrien alenemista on havaittu lähinnä yksittäisillä alueilla ja suurimmissa kaupungeissa, mutta nyt trendi on levinnyt maanlaajuiseksi ilmiöksi.
Pääkaupunkiseudulla lasku oli keskimääräistä voimakkaampaa. Helsingissä vapaarahoitteisten vuokrien lasku oli noin 1,2 prosenttia vuodentakaisesta, kun taas Espoossa ja Vantaalla laskua kertyi 0,9–1,0 prosenttia. Muualla Suomessa lasku jäi maltillisemmaksi, keskimäärin 0,5 prosenttiin.
Euromääräisesti lasku tarkoittaa esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaksion kohdalla noin 15–20 euron kuukausittaista säästöä. Vuositasolla vuokralainen voi säästää 180–240 euroa pelkästään vuokratason alenemisen ansiosta.
Asuntojen ylitarjonta painaa hintoja
Vuokrien lasku kytkeytyy laajempaan asuntomarkkinoiden murrokseen, joka alkoi jo vuonna 2023. Rakennusbuumin aikana valmistuneet tuhannet uudet asunnot ovat lisänneet tarjontaa merkittävästi samaan aikaan, kun kysyntä on heikentynyt.
Tilastokeskuksen mukaan tyhjien vuokra-asuntojen määrä on kasvanut erityisesti suurissa kaupungeissa. Pääkaupunkiseudulla tyhjillään olevien asuntojen osuus vuokra-asuntokannasta on noussut arviolta 4–5 prosenttiin, kun se vielä muutama vuosi sitten oli alle 2 prosenttia.
Myös väestönkasvu on hidastunut, mikä vähentää uusien vuokralaisten virtaa markkinoille. Maahanmuuton tasaantuminen ja syntyvyyden lasku näkyvät erityisesti pienten asuntojen kysynnän hiipumisena. Samaan aikaan etätyön yleistyminen on vähentänyt tarvetta asua kaupunkien keskustoissa työpaikan läheisyydessä.
Kiinteistösijoittajien Liitto: ”Tilanne haastava vuokranantajille”
Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Sanna Hughes kommentoi tilannetta toteamalla, että vuokramarkkinat ovat siirtyneet selvästi vuokralaisen markkinoiksi. ”Vuokranantajien neuvotteluasema on heikentynyt merkittävästi. Yhä useammin vuokralainen voi neuvotella vuokraa alaspäin tai vaihtaa edullisempaan asuntoon”, Hughes kertoo.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Elina Vuorio toteaa, että vuokrakehitys heijastelee laajempaa taloustilannetta. ”Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku ovat rauhoittaneet hintakehitystä monilla sektoreilla. Vuokramarkkinat seuraavat tätä yleistä trendiä pienellä viiveellä”, Vuorio analysoi.
Kiinteistösijoittajien keskuudessa tunnelma on kaksijakoinen. Toisaalta matalammat vuokrat tarkoittavat pienempiä tuottoja, mutta toisaalta markkinoiden rauhoittuminen voi houkutella uusia pitkäaikaisia sijoittajia. ”Spekulatiivinen raha on poistunut markkinoilta, mikä on tervehdyttävää pitkällä aikavälillä”, arvioi Newsecin analyytikko Mikko Heikkinen.
Vuokralaisten ostovoima paranee
Vuokrien lasku on suoraan vuokralaisten eduksi. Keskimääräinen vuokra vapaarahoitteisessa asunnossa oli loka–joulukuussa 2025 noin 15,20 euroa neliömetriltä koko maassa. Pääkaupunkiseudulla vastaava luku oli noin 21,50 euroa neliömetriltä.
Yhdessä yleisen inflaation hidastumisen kanssa vuokralaisten ostovoima on parantunut selvästi. Tilastokeskuksen mukaan vuokramenojen osuus kotitalouksien tuloista on laskenut keskimäärin prosenttiyksikön vuoden aikana. Tämä vapauttaa rahaa muuhun kulutukseen.
Erityisesti nuoret aikuiset ja opiskelijat hyötyvät kehityksestä. Yksiöiden vuokrat ovat laskeneet suhteellisesti eniten, jopa 1,5 prosenttia vuodessa suurimmissa kaupungeissa. Tämä helpottaa itsenäistymistä ja vähentää paineita asumistukijärjestelmälle.
Sijoittajien näkökulmasta vuokra-asuntojen tuotto-odotukset ovat heikentyneet. Bruttovuokratuotot pääkaupunkiseudulla ovat painuneet keskimäärin 3,5–4,0 prosenttiin, kun ne parhaimmillaan olivat yli 5 prosenttia. Tämä on lisännyt kiinnostusta vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin.
Alueelliset erot säilyvät suurina
Vaikka vuokrat laskevat nyt koko maassa, alueelliset erot ovat edelleen merkittäviä. Helsingissä keskimääräinen neliövuokra on yli kaksinkertainen verrattuna moniin maakuntakeskuksiin.
Kasvukeskusten ulkopuolella vuokrien lasku on ollut pienempää, sillä lähtötasokin on matalampi. Esimerkiksi Kajaanissa ja Kotkassa vuokrat laskivat vain 0,2–0,3 prosenttia. Sen sijaan Tampereella ja Turussa lasku oli lähellä pääkaupunkiseudun tasoa, noin 0,7–0,9 prosenttia.
Tilastokeskuksen ekonomisti Ville Saarinen arvioi, että alueelliset erot voivat kaventua tulevina vuosina. ”Suurten kaupunkien vuokramarkkinat korjautuvat nopeammin, kun taas pienemmillä paikkakunnilla muutos on hitaampaa. Pitkällä aikavälillä tämä voi tasoittaa hintaeroja jonkin verran”, Saarinen ennakoi.
Vuokratason odotetaan jatkavan laskuaan
Asuntomarkkinoiden asiantuntijat ennakoivat vuokrien laskevan maltillisesti myös vuoden 2026 aikana. Pellervon taloustutkimus PTT arvioi tuoreimmassa ennusteessaan, että vuokrat voivat laskea vielä 0,5–1,0 prosenttia kuluvana vuonna.
Käänne nousuun voisi tapahtua aikaisintaan vuoden 2027 puolella, mikäli uudisrakentaminen vähenee merkittävästi ja talous elpyy. Rakennusalan ahdingon odotetaan leikkaavan uusien asuntojen tarjontaa, mikä normalisoisi markkinatilanteen pidemmällä aikavälillä.
Tilastokeskuksen seuraava vuokratilasto julkaistaan huhtikuussa 2026, ja se kattaa tammi–maaliskuun kehityksen. Markkinoiden seuraajat odottavat mielenkiinnolla, vahvistuuko laskutrendi vai alkaako tasaantumista näkyä.
