Valtiovarainministeriö on jälleen joutunut tarkistamaan talousennusteitaan alaspäin. Suomen talous kasvaa ministeriön mukaan ensi vuonna vain 0,7 prosenttia, mikä on selvästi aiempia odotuksia hitaampaa. Samalla virkamiehet varoittavat, että tulevien hallitusten on varauduttava miljardien eurojen sopeutustoimiin julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Kasvu jää vaatimattomaksi lähivuosina
Valtiovarainministeriön helmikuussa julkaisema talousennuste maalaa synkähkön kuvan Suomen lähivuosien talouskehityksestä. Bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan kuluvana vuonna vain 0,7 prosenttia, mikä jää kauas historiallisesta keskiarvosta.
Ennustetta on jouduttu tarkistamaan alaspäin useaan otteeseen viimeisen vuoden aikana. Vielä vuosi sitten ministeriössä odotettiin selvästi reippaampaa elpymistä, mutta globaalin taloustilanteen heikentyminen ja kotimaisen kysynnän vaimeus ovat pakottaneet korjaamaan odotuksia.
Talouden käänne kasvuun on ministeriön mukaan jo tapahtunut, mutta toipuminen etenee poikkeuksellisen hitaasti. Yksityinen kulutus pysyy vaimeana kotitalouksien ostovoiman heikon kehityksen vuoksi, ja investoinnit kärsivät korkeasta korkotasosta sekä geopoliittisesta epävarmuudesta.
Viennin kehitysnäkymät ovat hieman valoisammat, mutta Suomen päävientimarkkinoiden – erityisesti Saksan ja Ruotsin – taloustilanne rajoittaa kasvupotentiaalia merkittävästi.
Julkinen talous ajautumassa kestämättömälle uralle
Ennustetta huolestuttavampaa on ministeriön viesti julkisen talouden tilasta. Virkamiehet arvioivat, että Suomen julkinen talous on rakenteellisesti alijäämäinen tavalla, joka edellyttää mittavia korjaustoimia useiden hallituskausien ajan.
Nykyisen hallituksen päättämät sopeutustoimet eivät riitä kääntämään velkasuhdetta laskuun. Ministeriön laskelmien mukaan seuraavien hallitusten on varauduttava miljardien eurojen lisäsopeutuksiin, jotta julkinen talous saadaan kestävälle uralle.
Väestön ikääntyminen kasvattaa eläke-, terveys- ja hoivamenoja vuosi vuodelta. Samalla työikäisen väestön supistuminen heikentää veropohjaa. Tämä yhtälö tekee julkisen talouden tasapainottamisesta poikkeuksellisen haastavaa ilman merkittäviä rakenteellisia uudistuksia.
Valtiovarainministeriön huolet kasvaneet
Valtiovarainministeriön virkamiehet korostavat, että talouden sopeutustoimia tarvitaan edelleen. Ministeriön mukaan Suomen julkisen talouden ongelmat ovat pitkäaikaisia ja rakenteellisia, eikä niitä ratkaista pelkästään suhdanteiden paranemisella.
”Seuraavilla hallituksilla on edessä miljardeja euroja sopeutuksia julkiseen talouteen”, ministeriön ennusteessa todetaan. Viesti on selkeä: nykyiset toimet eivät riitä, ja tulevaisuudessa tarvitaan lisää.
Ministeriön ennuste perustuu oletukseen, että kansainvälinen talous elpyy maltillisesti ja korot laskevat asteittain. Riskit ovat kuitenkin painottuneet alaspäin: geopoliittiset jännitteet, Kiinan talouden hidastuminen ja mahdolliset uudet häiriöt energiamarkkinoilla voivat heikentää näkymiä entisestään.
Mitä heikko kasvu tarkoittaa suomalaisille?
Hidas talouskasvu heijastuu suomalaisten arkeen monin tavoin. Työllisyystilanteen paraneminen jää vaatimattomaksi, mikä tarkoittaa, että työttömyysaste pysyy lähivuosina korkeahkolla tasolla.
Palkansaajille heikko kasvu merkitsee niukkoja palkankorotusvaroja. Kun yritysten kannattavuus on koetuksella, neuvotteluissa jaettavaa on vähän. Ostovoiman paraneminen jää hitaaksi, vaikka inflaatio on jo rauhoittunut.
Sijoittajille ennuste tarjoaa sekä haasteita että mahdollisuuksia. Suomen pörssiyhtiöistä merkittävä osa toimii syklisillä toimialoilla, joiden tuloskehitys kärsii heikosta suhdanteesta. Toisaalta alhaiset arvostustasot voivat houkutella pitkäjänteisiä sijoittajia.
Asuntomarkkinoilla heikko talouskehitys yhdistettynä korkeisiin korkoihin pitää kysynnän vaimeana. Hintojen merkittävää nousua ei ole näköpiirissä, mikä voi olla hyvä uutinen ensiasunnon ostajille mutta huono niille, jotka haluaisivat myydä.
Sopeutustoimien aikataulu ratkeaa vaalien jälkeen
Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään keväällä 2027, ja niiden jälkeen muodostettava hallitus joutuu ottamaan kantaa julkisen talouden sopeutustoimiin. Valtiovarainministeriön ennuste antaa tuleville hallitusneuvottelijoille selkeän viestin: helppoja ratkaisuja ei ole.
Keskeiset kysymykset koskevat sopeutuksen jakautumista menoleikkausten ja veronkorotusten välillä sekä aikataulua, jolla tasapainoon pyritään. Liian nopea sopeutus voi syventää talouden ongelmia, mutta liian hidas taas kasvattaa velkataakkaa entisestään.
Ministeriön ennustetta päivitetään seuraavan kerran huhtikuussa, jolloin käytettävissä on tuoreempaa tietoa vuoden 2026 alun talouskehityksestä. Silloin nähdään, ovatko nyt esitetyt odotukset liian optimistisia vai onko sittenkin syytä varovaiseen toiveikkuuteen.
