Valtiovarainministeriön tuore ennuste maalaa synkän kuvan Suomen talouden toipumisesta. BKT kasvaa tänä vuonna vain prosentin ja ensi vuonnakin vaivaiset 1,4 prosenttia. Kotitalouksien työttömyyshuoli jarruttaa kulutusta, vaikka korot ja inflaatio ovat hellittäneet.
Kasvu jää kauaksi historiallisista keskiarvoista
Valtiovarainministeriön helmikuussa julkaiseman talousennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa vuonna 2026 noin 1,0 prosenttia. Vuodelle 2027 ministeriö ennustaa 1,4 prosentin kasvua. Luvut jäävät selvästi alle Suomen pitkän aikavälin keskimääräisen kasvuvauhdin, joka on ollut noin 2 prosenttia vuodessa.
Ennusteessa korostuu erityisesti kotitalouksien varovaisuus. Vaikka inflaatio on hidastunut merkittävästi ja korot ovat laskeneet kuluneen vuoden aikana, suomalaiset eivät ole ryhtyneet kuluttamaan odotetusti. Työttömyyshuoli painaa kuluttajien mielialaa ja hillitsee ostopäätöksiä.
Ministeriön laskelmat osoittavat, että yksityisen kulutuksen kasvu jää selvästi normaalia heikommaksi. Kotitalouksien säästämisaste pysyy koholla, kun työmarkkinoiden epävarmuus saa ihmiset pitämään rahojaan tileillä sen sijaan, että he käyttäisivät niitä.
Investoinnit eivät nekään vedä talouskasvua. Korkea korkotaso on jo rokottanut investointeja, ja vaikka rahoitusolot ovat helpottuneet, yritykset suhtautuvat edelleen varovaisesti laajenemiseen epävarman kysynnän vuoksi.
Miksi toipuminen on niin hidasta?
Suomen talous ajautui taantumaan vuonna 2023, kun korkotason nopea nousu ja heikentynyt vienti painoivat kasvun miinukselle. Vuonna 2024 talous polki käytännössä paikallaan, ja vasta vuoden 2025 loppupuolella alettiin nähdä varovaisia merkkejä käänteestä.
Euroopan keskuspankki aloitti korkojen laskun kesällä 2024, mutta rahapolitiikan keveneminen välittyy talouteen viiveellä. Ministeriön arvion mukaan koronlaskujen täysi vaikutus näkyy vasta vuoden 2026 jälkipuoliskolla ja erityisesti vuonna 2027.
Suomen vientivetoiselle taloudelle ongelmia on tuonut myös Euroopan heikko talouskehitys. Saksan teollisuuden ongelmat ja Ruotsin rakennussektorin kriisi ovat heijastuneet suoraan suomalaiseen vientiteollisuuteen. Geopoliittiset jännitteet lisäävät epävarmuutta ja vaikeuttavat yritysten pitkän aikavälin suunnittelua.
Kotimaisella puolella julkisen talouden tasapainotustoimet vaikuttavat kasvuun. Hallituksen säästötoimenpiteet ja veronkorotukset supistivat ostovoiman kasvua vuonna 2025, ja näiden vaikutukset tuntuvat edelleen.
Valtiovarainministeriön arvio riskeistä
Ennusteessa korostetaan poikkeuksellisen suurta epävarmuutta. Valtiovarainministeriön mukaan riskit painottuvat alaspäin, mikä tarkoittaa, että toteutunut kasvu voi jäädä ennustettua heikommaksi.
Ministeriö nostaa esiin useita merkittäviä riskitekijöitä. Maailmankaupan häiriöt, erityisesti Yhdysvaltojen kauppapolitiikan muutokset, voivat iskeä suomalaiseen vientiin. Energian hintavaihtelut ja geopoliittisten jännitteiden kärjistyminen ovat niin ikään keskeisiä huolenaiheita.
Kotimaisista riskeistä työmarkkinoiden kehitys on avainasemassa. Mikäli työttömyys lähtee nousuun, kulutus voi heikentyä ennustettua enemmän. Toisaalta ministeriö näkee myös positiivisia riskejä: jos luottamus palaa nopeammin, kasvu voi ylittää odotukset.
Mitä tämä tarkoittaa suomalaisille?
Kotitalouksille hidas talouskasvu merkitsee vaatimatonta ansiotason nousua. Kun talous kasvaa hitaasti, palkkojen korotusvaraa on vähemmän. Työmarkkinoiden epävarmuus säilyy, vaikka massairtisanomisia ei ole luvassa.
Asuntomarkkinoille ennuste tuo kaksijakoisia uutisia. Korkojen lasku helpottaa asuntolainojen maksajien tilannetta, mutta heikko talouskasvu pitää asuntojen hinnat kurissa erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella. Rakennusala kärsii edelleen heikosta kysynnästä.
Sijoittajien näkökulmasta Suomen talousnäkymät eivät anna aihetta suureen optimismiin. Helsingin pörssin yhtiöistä menestyvät parhaiten ne, joilla on vahva kansainvälinen positio ja jotka eivät ole riippuvaisia pelkästään kotimaan kysynnästä. Defensiiviset sektorit, kuten terveydenhuolto ja päivittäistavarat, tarjoavat turvaa epävarmassa ympäristössä.
Yrittäjille ja pk-sektorille tilanne on haasteellinen. Kotimaisen kysynnän heikkous pakottaa etsimään kasvua vientimarkkinoilta, mutta sekin on haastavaa Euroopan taloustilanteen vuoksi. Rahoituksen saatavuus on parantunut, mutta investointihalukkuus on edelleen vaisua.
Julkinen talous pysyy alijäämäisenä
Valtiovarainministeriön ennusteessa julkisen talouden näkymät ovat huolestuttavat. Hidas talouskasvu tarkoittaa vaatimatonta verokertymää samalla, kun menopaineet kasvavat väestön ikääntymisen myötä.
Julkisen talouden alijäämä pysyy ministeriön arvion mukaan merkittävänä koko ennustejakson ajan. Valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen jatkaa kasvuaan, vaikka hallituksen sopeutustoimet hillitsevät velkaantumista.
EU:n finanssipoliittiset säännöt asettavat paineita Suomen julkiselle taloudelle. Mikäli alijäämä ei supistu riittävän nopeasti, Suomi voi joutua komission erityistarkkailuun ja velvoitetuksi lisäsopeutukseen.
Seuraavaksi katse kevään kehysriiheen
Hallitus kokoontuu huhtikuussa kehysriiheen, jossa linjataan julkisen talouden suuntaviivat tuleville vuosille. Valtiovarainministeriön ennuste toimii pohjana näille neuvotteluille.
Keväällä julkaistaan myös päivitetty ennuste, jossa nähdään, ovatko alkuvuoden talouskehitys ja kansainvälisen ympäristön muutokset muuttaneet näkymiä. Erityisesti Yhdysvaltojen uuden hallinnon talouspolitiikan vaikutuksia seurataan tarkasti.
Työmarkkinoilla neuvotellaan parhaillaan uusista työehtosopimuksista. Palkkaratkaisujen taso vaikuttaa merkittävästi sekä kotitalouksien ostovoimaan että yritysten kilpailukykyyn. Valtiovarainministeriön ennuste asettaa neuvotteluille tiukan taloudellisen kehikon.
