Valtiovarainministeriön tuore ennuste piirtää synkän kuvan Suomen julkisesta taloudesta: velkasuhde kohoaa 92,4 prosenttiin vuonna 2027. Hallituksen keskeinen tavoite velkaantumisen pysäyttämisestä on vaarassa jäädä saavuttamatta, kun talouskasvu hiipuu ja alijäämät paisuvat.
Velkasuhde rikkoo 90 prosentin rajan jo ensi vuonna
Valtiovarainministeriön joulukuussa julkaisema talousennuste osoittaa, että Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousee 91,6 prosenttiin vuonna 2026. Vuotta myöhemmin luku kipuaa jo 92,4 prosenttiin – tasolle, jota Suomi ei ole nähnyt sitten toisen maailmansodan jälkeisten vuosien.
Euroissa mitattuna julkisen velan määrä lähestyy 300 miljardin euron rajapyykkiä. Vertailun vuoksi: vielä vuonna 2019 velkasuhde oli noin 59 prosenttia, mikä tarkoittaa yli 30 prosenttiyksikön nousua alle kymmenessä vuodessa.
Ministeriön ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä pysyy sitkeästi yli kolmessa prosentissa suhteessa BKT:hen, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen asettaman raja-arvon. Tämä altistaa Suomen mahdollisille EU-komission toimenpidesuosituksille.
Hallitus asetti ohjelmassaan tavoitteeksi velkasuhteen vakauttamisen vaalikauden loppuun mennessä. Nyt näyttää siltä, että tavoite jää saavuttamatta huomattavalla marginaalilla.
Hidastuva kasvu ja rakenteelliset ongelmat puristavat
Velkasuhteen nousun taustalla on useita toisiaan vahvistavia tekijöitä. Talouskasvu on jäänyt odotettua heikommaksi: BKT:n kasvu jää ministeriön ennusteen mukaan alle prosenttiin sekä vuonna 2025 että 2026. Vientimarkkinoiden heikko veto ja teollisuuden rakennemuutos painavat kasvunäkymiä.
Samaan aikaan julkiset menot kasvavat automaattisesti ikääntyvän väestön myötä. Eläke-, hoiva- ja terveysmenot lisääntyvät vuosittain miljardien eurojen tahtia, eikä säästötoimilla ole saatu käännettä aikaan. Korkomenot ovat niin ikään kasvaneet merkittävästi korkotason noustua historiallisen matalilta tasoilta.
Suomen talouden rakenteelliset heikkoudet – heikko tuottavuuskehitys, kapea vientisektori ja alhainen työllisyysaste verrattuna muihin Pohjoismaihin – vaikeuttavat tilanteen korjaamista. Työikäisen väestön supistuminen asettaa lisähaasteita verotulojen kasvulle.
Valtiovarainministeri: ”Tilanne on vakava”
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö on korostanut, että ilman merkittäviä lisätoimia velkasuhteen kasvu jatkuu koko 2020-luvun loppupuolen. Ministeriön virkamiesarviot ovat olleet linjassa hallituksen omien tavoitteiden kanssa, mutta toteutuma on jäänyt jälkeen.
Talousneuvojat ovat esittäneet huolensa siitä, että nykyinen sopeutusura ei riitä. Talouspoliittiset asiantuntijat ovat peräänkuuluttaneet sekä meno- että tulopuolen toimia. Verotuksen kiristäminen on kuitenkin poliittisesti hankalaa, ja menosäästöt kohtaavat vastustusta.
Elinkeinoelämän keskusliiton ekonomistit ovat arvioineet, että velkasuhteen vakauttaminen vaatisi noin 6–8 miljardin euron sopeutustoimia nykyisten suunnitelmien päälle. Tämä vastaa noin 2–3 prosentin leikkausta julkisiin menoihin tai vastaavaa veronkorotusta.
Rahoitusmarkkinat seuraavat tilannetta tarkasti
Suomen valtionlainojen korkoerot Saksaan nähden ovat pysyneet maltillisina, mutta velkasuhteen nousu ei jää huomaamatta kansainvälisiltä sijoittajilta. Luottoluokittajat seuraavat Suomen tilannetta erityisen tarkasti.
S&P Global Ratings ja Moody’s ovat toistaiseksi pitäneet Suomen luottoluokituksen vakaana, mutta molemmat ovat maininneet velkakehityksen potentiaalisena riskitekijänä. Luokituksen lasku nostaisi valtion lainakustannuksia ja heijastuisi laajemmin suomalaisyritysten rahoitukseen.
Sijoittajien kannalta kehitys merkitsee epävarmuuden lisääntymistä. Korkeampi velkasuhde tyypillisesti tarkoittaa suurempaa verotuspainetta tulevaisuudessa, mikä voi heikentää yritysten toimintaedellytyksiä ja osaketuottoja pitkällä aikavälillä. Myös kotitalouksien on syytä varautua tiukempaan finanssipolitiikkaan.
Asuntomarkkinoiden kannalta tilanne on ristiriitainen: toisaalta korkea velka heikentää kuluttajien luottamusta, toisaalta valtio voi joutua leikkaamaan asumisen tukia osana sopeutustoimia.
Edessä vaikeat valinnat ensi kevään kehysriihessä
Seuraava kriittinen etappi on kevään 2026 kehysriihi, jossa hallitus linjaa tulevien vuosien menokehykset. Ministeriön ennuste asettaa neuvottelijat vaikean paikan eteen: lisäsopeutusta tarvitaan, mutta poliittinen liikkumatila on kapea.
Oppositio on jo ilmoittanut vastustavansa leikkauksia peruspalveluihin, ja hallituspuolueidenkin sisällä on erimielisyyttä sopeutuksen kohdentamisesta. EU:n uudet finanssipoliittiset säännöt tuovat lisäpainetta: jäsenmaiden on esitettävä uskottavat suunnitelmat velkasuhteen alentamiseksi.
Talouden ennustaminen on epävarmaa, ja tilanne voi muuttua parempaan tai huonompaan suuntaan. Varmaa on kuitenkin se, että Suomen julkisen talouden haasteet eivät ratkea itsestään. Päättäjien on tehtävä valintoja, jotka vaikuttavat suomalaisten arkeen vielä vuosikymmenten päästä.
