Perjantaina 20. marraskuuta 2026Talous, yritykset ja pörssi ilman maksumuuria

Valtioneuvosto päätti julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030

Hallituksen kehyspäätös asettaa valtion menoille ylärajan, jonka pohjalta ensi vuoden budjetti laaditaan. Suunnitelman mukaan valtion budjettitalous on ensi vuonna 13,2 miljardia euroa alijäämäinen.

Talousmedia · · Päivitetty

Vaalea kivinen virastotalo, jonka ikkunoissa palaa valo huhtikuisena iltana.
Kuvituskuva: tekoäly

Lyhyesti

  • Valtioneuvosto päätti 30. huhtikuuta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030, ja siihen sisältyy valtion menojen ylärajan asettava kehyspäätös.
  • Suunnitelman mukaan valtion budjettitalouden menot ovat ensi vuonna 92,0 miljardia euroa, tulot 78,8 miljardia euroa ja alijäämä 13,2 miljardia euroa.
  • Suomi raportoi EU:lle vuosittain edistymisraportilla, joka sisältää myös selvityksen liiallisen alijäämän korjaamiseksi tehdyistä toimista.
Budjettitalouden menot ensi v.
92,0mrd. €
Budjettitalouden tulot ensi v.
78,8mrd. €
ilman nettolainanottoa
Budjettitalouden alijäämä ensi v.
13,2mrd. €

Valtioneuvosto päätti torstaina 30. huhtikuuta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030. Valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan suunnitelma sisältää päätöksen valtiontalouden kehyksistä eli valtion kehysmenojen ylärajasta. Sen pohjalta ryhdytään laatimaan valtion ensi vuoden budjettia. Suunnitelman arvion mukaan valtion budjettitalous on ensi vuonna alijäämäinen 13,2 miljardia euroa.

Mitä suunnitelmassa päätettiin

Valtiovarainministeriön mukaan suunnitelma määrittelee tavoitteet julkisen talouden kehitykselle sekä keinot niiden saavuttamiseksi. Se ei koske vain valtiota, vaan myös hyvinvointialueita, kuntia sekä lakisääteisiä työeläkelaitoksia ja muita sosiaaliturvarahastoja.

Suunnitelmassa esitellään hallituksen keskeiset vero-, meno- ja rakennepoliittiset toimenpiteet. Lisäksi suunnitelma sisältää finanssipoliittisen lain edellyttämän valtioneuvoston arvion siitä, noudatetaanko finanssipoliittisia sääntöjä ja tavoitteita.

Suunnitelma pohjautuu valtiovarainministeriön kansantalousosaston uusimpaan riippumattomaan talousennusteeseen. Ministeriön mukaan Talouspolitiikan arviointineuvosto on itsenäisenä finanssipolitiikan valvojana vahvistanut makrotalouden ennusteen.

Ensi vuonna menot ylittävät tulot

Suunnitelmassa arvioidaan, että valtion budjettitalouden tulot ovat ensi vuonna 78,8 miljardia euroa ilman nettolainanottoa eli ilman uutta velkaa. Menojen arvioidaan olevan 92,0 miljardia euroa ja alijäämän 13,2 miljardia euroa.

Näistä luvuista laskettuna valtion tulot kattavat ensi vuonna noin 86 prosenttia menoista (78,8 / 92,0). Noin 14 prosenttia menoista eli suunnilleen joka seitsemäs euro jää tulojen ulkopuolelle (13,2 / 92,0).

EU seuraa alijäämän korjaamista

EU:n neuvosto hyväksyi tammikuussa 2025 Suomen ensimmäisen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelman vuosille 2025–2028. Valtiovarainministeriön mukaan Suomi raportoi sen noudattamisesta EU:lle vuosittain edistymisraportilla.

Valtiovarainministeriön mukaan raportti arvioi vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamista. Mukana on selvitys toimista, joihin Suomi on ryhtynyt liiallisen alijäämän korjaamiseksi EU:n neuvoston tammikuussa 2026 hyväksymän suosituksen vuoksi. Selvitys piti antaa 30. huhtikuuta mennessä. Raportti sisältää myös ministeriön arvion maakohtaisten suositusten noudattamisesta.

Valtiovarainministeriö julkisti lisäksi aineiston, jonka se toimitti työministeri Matias Marttisen vetämälle työryhmälle. Ryhmä valmisteli hallituksen kehysriiheen uusia työllisyys- ja kasvutoimia sekä niiden rahoitukseen liittyviä toimia.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä

Tämä tarkoittaa käytännössä, että ensi vuoden budjetin raamit on nyt asetettu. Kehys on valtion menojen katto, eikä budjettia laadita tyhjästä vaan sen sisällä. Kotitalouksille ja yrittäjille kiinnostavimmat yksityiskohdat eli yksittäiset vero- ja menomuutokset eivät käy ilmi ministeriön tiedotteesta. Ne kannattaa tarkistaa suunnitelma-asiakirjasta ja aikanaan budjettiesityksestä.

Alijäämän koko kertoo, että valtio rahoittaa ensi vuonnakin merkittävän osan menoistaan muulla kuin tuloillaan. Koska Suomi on EU:n liiallisen alijäämän korjaamista koskevan suosituksen piirissä, julkisen talouden linjauksia arvioidaan myös EU:ssa.

Seuraavaksi kannattaa seurata, miten kehyksen pohjalta laadittava ensi vuoden budjetti muotoutuu ja mitkä Marttisen työryhmän valmistelemista työllisyys- ja kasvutoimista päätyvät lopullisiin päätöksiin.