Suomalaisen mittausteknologian lippulaiva Vaisala on kasvanut niin arvokkaaksi, että sen omistavan Voipio-suvun on käytännössä mahdotonta maksaa perintöveroja ilman yhtiön omistuksen myymistä. Tapaus nostaa esiin perustavanlaatuisen kysymyksen suomalaisen verojärjestelmän toimivuudesta sukupolvenvaihdostilanteissa.
Sadan vuoden menestystarina kohtaa veromuurin
Vaisala Oyj on yksi Suomen menestyneimmistä teknologiayhtiöistä. Vuonna 1936 perustettu yhtiö on erikoistunut ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuihin, ja sen tuotteita käytetään lentokentiltä sääasemiin ympäri maailmaa. Yhtiön markkina-arvo on kohonnut vuosien saatossa yli kahteen miljardiin euroon.
Voipio-suku on pysynyt Vaisalan pääomistajana lähes yhdeksän vuosikymmentä. Suvun omistusosuus yhtiöstä edustaa nykyään satojen miljoonien eurojen varallisuutta – varallisuutta, joka on sidottu pörssiyhtiön osakkeisiin eikä ole helposti muutettavissa käteiseksi.
Ongelma konkretisoituu sukupolvenvaihdostilanteissa. Kun omistus siirtyy seuraavalle sukupolvelle, perintövero lasketaan osakkeiden käyvän arvon mukaan. Vaisalan tapauksessa veron määrä voi nousta kymmeniin miljooniin euroihin – summaan, jota perillisillä ei yksinkertaisesti ole käytettävissään.
”Meillä ei ole mitään mahdollisuutta maksaa perintöveroja”, suvun edustaja on todennut julkisuudessa.
Miksi kasvu pahentaa tilannetta
Vaisalan menestys viime vuosina on ollut poikkeuksellisen vahvaa. Yhtiö on hyötynyt globaalista ilmastonmuutoskeskustelusta ja kasvaneesta tarpeesta täsmälliselle ympäristödatalle. Sääpalvelut, teollisuuden mittaukset ja uusiutuvan energian tuotannon optimointi ovat kaikki kasvavia markkinoita.
Yhtiön liikevaihto on kasvanut tasaisesti, ja osakekurssi on seurannut perässä. Sijoittajan näkökulmasta tämä on ihannetilanne. Omistajasuvun kannalta tilanne on kuitenkin paradoksaalinen: mitä paremmin yhtiö menestyy, sitä mahdottomammaksi sukupolvenvaihdos käy.
Suomen perintöverojärjestelmä ei tunne erityiskohtelua epälikvideille omaisuuserille. Pörssiyhtiön osakkeet arvostetaan markkinahintaan, vaikka suuren omistuserän myyminen markkinoille olisi käytännössä mahdotonta ilman merkittävää kurssivaikutusta.
Voipio nostaa verokeskustelun pöydälle
Vaisalan omistajasuvun edustaja on nostanut asian julkiseen keskusteluun. Hänen mukaansa perintöverojärjestelmän uudistaminen on välttämätön keskustelunaihe suomalaisessa yhteiskunnassa.
”Hallitus laski yhteisöveroa, mutta perintöveron kokonaisvaltaista tarkastelua ei ole tehty”, Voipio on kommentoinut.
Kritiikki kohdistuu erityisesti siihen, että verojärjestelmä ei huomioi eroa likvidin ja epälikvidin varallisuuden välillä. Pankkitilillä oleva raha ja pörssiyhtiön määräysvaltaan oikeuttava omistus ovat verotuksessa samalla viivalla, vaikka niiden realisoitavuus on täysin erilainen.
Voipion mukaan kyse ei ole verojen välttämisestä vaan järjestelmän rakenteellisesta ongelmasta, joka uhkaa suomalaista omistajuutta.
Mitä vaihtoehtoja suvulla on
Käytännössä Voipio-suvulla on edessään vaikeita valintoja. Ensimmäinen vaihtoehto on osakkeiden myyminen veron kattamiseksi. Tämä tarkoittaisi suvun omistusosuuden ja vaikutusvallan pienenemistä yhtiössä, jonka he ovat rakentaneet lähes vuosisadan ajan.
Toinen vaihtoehto on ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen veron maksamiseksi. Tämä siirtäisi velkataakan perillisille ja sitoisi heidät maksamaan lainaa vuosikymmeniä – käytännössä työskentelemään verojen maksamiseksi.
Kolmas vaihtoehto olisi yhtiön myyminen kokonaan. Tämä vapauttaisi suvun perintöveroprobleemasta, mutta merkitsisi suomalaisen omistajuuden päättymistä yhdessä maan menestyneimmistä teknologiayhtiöistä.
Mikään vaihtoehdoista ei ole suvulle houkutteleva.
Laajempi kysymys suomalaisesta omistajuudesta
Vaisalan tapaus ei ole ainutlaatuinen. Suomessa on kymmeniä perheyhtiöitä, joiden arvonnousu on johtanut vastaavaan tilanteeseen. Kun yhtiöt menestyvät ja kasvavat, sukupolvenvaihdokset muuttuvat verotuksellisesti yhä haastavammiksi.
Ekonomistit ovat esittäneet erilaisia ratkaisumalleja. Yksi vaihtoehto olisi perintöveron maksuajan pidentäminen merkittävästi yritysten sukupolvenvaihdostilanteissa. Toinen olisi arvostussäännösten muuttaminen siten, että epälikvidit omaisuuserät arvostettaisiin käypää arvoa alempaan hintaan.
Ruotsissa perintövero poistettiin kokonaan vuonna 2005. Norjassa perintöverosta luovuttiin 2014. Suomi kuuluu yhä maihin, joissa perintöverotus on voimassa ja verokanta on suhteellisen korkea.
Verohallinnon tilastojen mukaan perintö- ja lahjaverokertymä Suomessa on noin 700–900 miljoonaa euroa vuodessa. Summa on merkittävä, mutta muodostaa vain murto-osan valtion kokonaistuloista.
Poliittinen keskustelu vasta alussa
Perintöverokeskustelu on Suomessa poliittisesti herkkä aihe. Veron puolustajat näkevät sen oikeudenmukaisuuskysymyksenä: perinnöt kasvattavat varallisuuseroja sukupolvien välillä, ja verotus tasoittaa tätä kehitystä.
Vastustajat puolestaan korostavat veron haittavaikutuksia yrittäjyydelle ja kotimaiselle omistajuudelle. Vaisalan kaltaiset tapaukset tarjoavat konkreettisen esimerkin tilanteesta, jossa verojärjestelmä voi johtaa suomalaisen yrityksen siirtymiseen ulkomaiseen omistukseen.
Hallitusohjelmassa ei ole kirjauksia perintöverotuksen merkittävästä uudistamisesta. Vaisalan tapauksen saama julkisuus voi kuitenkin nostaa painetta asian käsittelylle tulevissa hallitusneuvotteluissa.
Seuraavaksi suvulla edessä päätöksiä
Voipio-suvun on tehtävä ratkaisuja tulevien vuosien aikana. Sukupolvi vaihtuu väistämättä, ja silloin verottaja on ovella.
Yhtiön kannalta tilanne on epävarma. Vaisala on menestynyt juuri pitkäjänteisen, suomalaisen omistajuuden alla. Omistusrakenteen muutos voisi vaikuttaa yhtiön strategiaan ja investointipäätöksiin tavalla, jota on vaikea ennakoida.
Laajemmin tapaus on osa keskustelua siitä, minkälaista omistajuutta Suomi haluaa tukea. Jos verojärjestelmä tekee kotimaisen omistajuuden jatkumisen mahdottomaksi menestyneimmissä yhtiöissä, seuraukset näkyvät väistämättä talouden rakenteessa.
