Suomen työmarkkinoilla nähtiin joulukuussa positiivinen käänne, kun työttömyysaste laski 6,4 prosenttiin. Kyseessä on talvikuukausien paras lukema sitten vuoden 2019. Työ- ja elinkeinoministeriön tuore raportti paljastaa kuitenkin, että työllisyyskehityksen vauhti ei riitä hallituksen kunnianhimoisiin tavoitteisiin.
Työttömien määrä väheni 8 000 henkilöllä
Tilastokeskuksen joulukuun työllisyystilastojen mukaan työttömiä työnhakijoita oli kuukauden lopussa yhteensä 264 000 henkilöä. Määrä laski marraskuusta 8 000 henkilöllä ja vuoden takaisesta 12 400 henkilöllä.
Työllisyysaste nousi samalla 74,1 prosenttiin 20–64-vuotiaiden ikäryhmässä. Lukema ylittää EU:n keskiarvon 72,3 prosenttia, mutta jää yhä selvästi Ruotsin 77,8 prosentista ja Tanskan 78,4 prosentista.
Erityisen myönteistä kehitystä nähtiin pitkäaikaistyöttömien joukossa. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä laski 3 200 henkilöllä 78 500 henkilöön. Nuorisotyöttömyys sen sijaan pysyi sitkeästi 14,2 prosentissa, mikä huolestuttaa asiantuntijoita.
Avoimia työpaikkoja oli TE-toimistoissa joulukuun lopussa 142 000 kappaletta, mikä on 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työvoiman kysynnän hiipuminen näkyy erityisesti rakennusalalla ja kaupan sektorilla.
Teollisuuden elpyminen tuki työmarkkinoita
Joulukuun suotuisan kehityksen taustalla vaikuttaa useiden tekijöiden yhteisvaikutus. Vientiteollisuuden tilauskanta vahvistui loppuvuotta kohden, mikä näkyi erityisesti teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden rekrytoinneissa.
Euroopan keskuspankin syyskuussa aloittama koronlasku on alkanut heijastua reaalitalouteen. Ohjauskoron lasku 4,5 prosentista 3,0 prosenttiin on keventänyt yritysten rahoituskustannuksia ja parantanut investointihaluja.
Myös kausiluonteiset tekijät selittävät osan laskusta. Joulu- ja talvilomasesonki lisäsi työvoimatarvetta vähittäiskaupassa ja palvelualalla tilapäisesti. Tammikuun tilastot paljastavat, kuinka suuri osa parannuksesta jää pysyväksi.
Ministeri Satonen: ”Suunta on oikea, mutta vauhti ei riitä”
Työministeri Arto Satonen (kok.) kommentoi tuoreita lukuja tiedotustilaisuudessa Helsingissä tiistaina.
”Joulukuun työllisyysluvut osoittavat, että hallituksen työllisyystoimet alkavat purra. Suunta on oikea, mutta vauhti ei vielä riitä 80 prosentin työllisyysastetavoitteeseen”, Satonen totesi.
”Tarvitsemme lisätoimia erityisesti nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Helmikuussa tuomme eduskuntaan esityksen palkkatuen uudistamisesta”, ministeri jatkoi.
Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila suhtautuu lukuihin varovaisen optimistisesti. ”Työmarkkinat ovat osoittaneet yllättävää joustavuutta vaikeassa suhdannetilanteessa. Yritysten rekrytointiaikeet ovat kuitenkin yhä vaimeita, mikä ennakoi maltillista kehitystä alkuvuodelle”, Urrila arvioi.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta puolestaan muistutti rakenteellisista ongelmista. ”Pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen on ilahduttavaa, mutta samaan aikaan työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto on pidentynyt. Tämä kertoo kohtaanto-ongelmasta, johon ei ole helppoja ratkaisuja.”
Alueelliset erot yhä huomattavia
Työttömyyden alueellinen jakautuminen pysyi joulukuussa epätasaisena. Matalimmat työttömyysasteet mitattiin Pohjanmaalla (4,8 %) ja Keski-Pohjanmaalla (5,1 %), korkeimmat Pohjois-Karjalassa (10,2 %) ja Lapissa (9,8 %).
Uudellamaalla työttömyysaste laski 6,1 prosenttiin, mikä on pääkaupunkiseudun paras joulukuun lukema neljään vuoteen. Erityisesti ICT-alan ja liike-elämän palveluiden työllisyystilanne parani.
Pirkanmaalla tilanne kehittyi niin ikään suotuisasti. Työttömyysaste laski 7,3 prosenttiin marraskuun 7,8 prosentista. Tampereen seudun teknologiayritysten rekrytoinnit selittävät merkittävän osan parannuksesta.
Sijoittajien näkökulmasta työmarkkinoiden kehitys tukee maltillisesti kotimaisen kulutuksen kasvua. Kotitalouksien luottamusindikaattori nousi joulukuussa -8,2 pisteeseen lokakuun -11,4 pisteestä. Parantunut työllisyystilanne heijastunee vähittäiskaupan myyntiin alkuvuonna.
Pörssiyhtiöiden kannalta henkilöstökulujen kehitys pysyy kriittisenä seurattavana. Työehtoneuvotteluissa sovitut 3,5 prosentin palkankorotukset nostavat yritysten kustannuksia, mutta parempi työllisyys tukee liikevaihtoa.
Kevään työllisyyskehitys ratkaisee vuoden suunnan
Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan työttömyysaste laskee vuoden 2025 aikana keskimäärin 6,2 prosenttiin. Ennuste edellyttää talouskasvun kiihtymistä 1,5 prosenttiin.
Seuraava merkittävä julkistus on tammikuun työllisyystilasto, joka julkaistaan 25. helmikuuta. Tilasto paljastaa, kuinka paljon joulukuun parannuksesta johtui kausiluonteisista tekijöistä.
Hallituksen puoliväliriihi maaliskuussa tulee olemaan ratkaiseva hetki työllisyyspolitiikan suunnalle. Valtiovarainministeriön arvion mukaan nykyisillä toimilla 80 prosentin työllisyystavoite jää saavuttamatta.
