Suomen työmarkkinat ovat ajautuneet synkkään kierteeseen. Tilastokeskuksen tuoreet luvut paljastavat, että työttömien määrä on kasvanut vuodessa 50 000 hengellä, ja työttömyysaste kipusi marraskuussa 10,6 prosenttiin. Samaan aikaan työllisten määrä on polkenut paikallaan.
Työttömyysaste nousi yli kymmenen prosentin
Tilastokeskuksen marraskuun työvoimatutkimus paljastaa huolestuttavan kehityksen Suomen työmarkkinoilla. Työttömien 15–74-vuotiaiden määrä kasvoi 50 000 hengellä verrattuna vuoden 2024 marraskuuhun. Työttömyysaste kohosi 10,6 prosenttiin, mikä on merkittävä heikennys edellisvuoteen nähden.
Samaan aikaan työllisten määrä pysyi lähes ennallaan. Tämä tarkoittaa, että työmarkkinoiden ero työllisten ja työttömien välillä on kasvanut dramaattisesti. Käytännössä yhä useampi suomalainen on pudonnut työvoiman ulkopuolelta suoraan työttömäksi tai menettänyt työpaikkansa.
Lukujen valossa Suomen työmarkkinat ovat heikentyneet nopeammin kuin monet ekonomistit ennustivat vielä alkuvuodesta. Erityisen huolestuttavaa on, että työttömyyden kasvu ei ole tasaantunut syksyn aikana.
Marraskuun työttömyysaste 10,6 prosenttia tarkoittaa käytännössä, että joka kymmenes työvoimaan kuuluva suomalainen on vailla työtä. Euroopan mittakaavassa Suomi on liukunut kohti heikoimmin pärjäävien maiden joukkoa.
Taantuma ja yt-aalto nakertavat työllisyyttä
Työttömyyden jyrkkä kasvu heijastaa Suomen talouden laajempaa ahdinkoa. Maa on kärsinyt pitkittyneestä taantumasta, joka on iskenyt erityisesti vientiteollisuuteen ja rakennusalaan. Korkojen nousu on kurittanut kotitalouksien ostovoimaa ja jarruttanut investointeja.
Kuluneen vuoden aikana Suomessa on nähty poikkeuksellisen laaja yt-neuvotteluiden aalto. Teollisuuden suuryritykset ovat ilmoittaneet tuhansien työpaikkojen vähennyksistä, ja vaikutukset ovat levinneet alihankintaketjuihin. Myös teknologia-ala on joutunut sopeuttamaan, kun kansainvälinen kysyntä on hiipunut.
Rakennusalan kriisi on ollut erityisen syvä. Asuntoaloitukset ovat romahtaneet, ja konkurssien määrä alalla on noussut ennätyslukemiin. Tämä näkyy suoraan työllisyysluvuissa, sillä rakennusala on perinteisesti työllistänyt merkittävän osan suomalaisista.
Ekonomistit varoittavat pitkittyneestä työttömyydestä
Suomen talousasiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa työttömyyden rakenteellisesta kehityksestä. Pitkäaikaistyöttömyyden riski kasvaa, kun avoimia työpaikkoja on tarjolla yhä vähemmän suhteessa työnhakijoiden määrään.
”Työmarkkinoiden heikkeneminen on ollut nopeampaa kuin odotimme. Erityisen huolestuttavaa on, että työttömyys kasvaa samaan aikaan kun työllisten määrä ei enää lisäänny”, totesi Tilastokeskuksen yliaktuaari työvoimatutkimuksen julkistuksen yhteydessä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen arvioiden mukaan työttömyyden kasvu saattaa jatkua vielä ensi vuoden alkupuoliskolla. Talouden käänne parempaan edellyttäisi viennin elpymistä ja kotimaan kysynnän piristymistä.
Hallituksen työllisyystavoitteet ovat ajautuneet yhä kauemmaksi. Petteri Orpon hallitus asetti tavoitteekseen 80 prosentin työllisyysasteen, mutta nykyinen kehitys vie päinvastaiseen suuntaan.
Vaikutukset ulottuvat julkiseen talouteen ja kulutukseen
Työttömyyden kasvu 50 000 hengellä merkitsee mittavia lisäkustannuksia julkiselle taloudelle. Työttömyysturvan menot kasvavat, samalla kun verotulot pienenevät. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan jokainen työttömyysprosentin nousu tarkoittaa noin miljardin euron heikennystä julkiseen talouteen.
Kotitalouksien näkökulmasta tilanne on huolestuttava. Työttömyysriski on kasvanut merkittävästi lähes kaikilla toimialoilla, mikä heijastuu kuluttajien luottamukseen ja kulutuskäyttäytymiseen. Varovaisuus leimaa ostopäätöksiä, mikä edelleen hidastaa talouden elpymistä.
Sijoittajille työttömyysluvut kertovat Suomen talouden haasteista. Kotimaan markkinoihin nojaavat yhtiöt kärsivät heikosta kysynnästä, kun taas vientiyhtiöiden tilanne riippuu kansainvälisestä suhdannekehityksestä. Helsingin pörssin kehitys on jäänyt jälkeen monista eurooppalaisista verrokeista.
Alueellisesti työttömyyden kasvu iskee kovimmin jo ennestään korkeasta työttömyydestä kärsiviin maakuntiin. Itä- ja Pohjois-Suomessa tilanne on erityisen vaikea, kun taas pääkaupunkiseutu on selvinnyt hieman paremmin palveluvaltaisen elinkeinorakenteensa ansiosta.
Vuosi 2026 ratkaisee suunnan
Seuraavien kuukausien aikana selviää, onko työttömyyden kasvu tasaantumassa vai jatkuuko heikko kehitys. Tilastokeskus julkaisee joulukuun työllisyysluvut tammikuun lopulla, ja ne antavat lisätietoa loppuvuoden kehityksestä.
Hallituksen on määrä arvioida talouspoliittisia linjauksiaan alkuvuodesta 2026. Työmarkkinoiden tilanne asettaa paineita sekä elvyttäville toimille että rakenteellisille uudistuksille. Samalla Euroopan keskuspankin korkopolitiikka vaikuttaa siihen, miten nopeasti investoinnit ja rakentaminen voivat elpyä.
Avoimeksi jää myös kysymys siitä, kuinka nopeasti 50 000 uutta työtöntä löytää tiensä takaisin työmarkkinoille. Pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy edellyttäisi aktiivisia toimia jo nyt, ennen kuin osaaminen rapautuu ja kynnys työllistyä kasvaa entisestään.
