Suomen työmarkkinoilla nähtiin marraskuussa ensimmäiset selvät merkit käänteestä parempaan. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan työttömyysaste laski 7,8 prosenttiin, ja samaan aikaan maltillinen palkkakehitys luo edellytykset uudelle keskitetylle palkkaratkaisulle. Työmarkkinajärjestöt arvioivat neuvottelutilanteen helpottuneen merkittävästi.
Työttömyysaste putosi 0,4 prosenttiyksikköä
Tilastokeskuksen marraskuun ennakkotiedot osoittavat, että työttömyysaste laski 7,8 prosenttiin lokakuun 8,2 prosentista. Työttömiä työnhakijoita oli marraskuun lopussa arviolta 212 000, mikä on noin 11 000 vähemmän kuin edeltävänä kuukautena.
Työllisten määrä kasvoi erityisesti yksityisellä palvelusektorilla ja rakentamisessa. Teollisuudessa työllisyystilanne pysyi vakaana, vaikka vientisektorin näkymät ovat edelleen epävarmat Euroopan heikon talouskehityksen vuoksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan avointen työpaikkojen määrä on kasvanut syksyn aikana noin 8 prosenttia. Erityisesti ICT-alalla, terveydenhuollossa ja logistiikassa on pulaa osaavasta työvoimasta.
”Marraskuun luvut ovat rohkaisevia, mutta on liian aikaista puhua pysyvästä käänteestä. Tarvitsemme useamman kuukauden myönteistä kehitystä ennen kuin voimme todeta työmarkkinoiden elpyneen kestävästi”, toteaa Tilastokeskuksen yliaktuaari työmarkkinatilastoista.
Palkkakehitys pysyy 3,5 prosentin tuntumassa
Marraskuun työmarkkinadatan ohella huomiota herättää maltillinen palkkakehitys. Ansiotasoindeksi nousi kolmannella neljänneksellä 3,5 prosenttia vuodentakaisesta, mikä on selvästi alle inflaatiohuipun aikaisten palkkakorotusten.
Syksyn 2024 kierroksella sovitut palkankorotukset ovat toteutuneet odotetusti, eikä merkittäviä palkkaliukumia ole havaittu. Reaalipalkat ovat kääntyneet hienoiseen nousuun inflaation hidastuttua 2,1 prosenttiin.
Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti arvioi, että maltillinen palkkakehitys on parantanut suomalaisten yritysten kilpailukykyä suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin Saksaan ja Ruotsiin. ”Yksikkötyökustannusten kehitys on ollut suotuisaa, ja tämä näkyy jo vientitilastoissa”, hän toteaa.
Ay-liike ja työnantajat lähentyneet
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kommentoi työmarkkinatilannetta varovaisen optimistisesti. ”Työttömyyden kääntyminen laskuun on tervetullut uutinen sadoilletuhansille suomalaisille perheille. Samalla on muistettava, että pitkäaikaistyöttömyys on edelleen korkealla tasolla ja rakenteellisia ongelmia riittää ratkottavaksi.”
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies näkee tilanteen lupaavana myös neuvottelupöydän kannalta. ”Maltillinen palkkakehitys ja parantuva työllisyystilanne luovat edellytykset rakentavalle vuoropuhelulle. Olemme valmiita keskustelemaan laaja-alaisesta työmarkkinasopimuksesta, joka tukee sekä yritysten kilpailukykyä että palkansaajien ostovoimaa.”
Työministeri kommentoi hallituksen olevan tyytyväinen kehitykseen. ”Hallituksen työllisyystoimet alkavat tuottaa tulosta. Työttömyysturvan porrastus ja paikallisen sopimisen laajentaminen ovat lisänneet kannustimia työn vastaanottamiseen”, ministeri toteaa tiedotteessa.
Vaikutukset talouteen ja kotitalouksiin
Työttömyyden lasku heijastuu suoraan julkiseen talouteen. Jokainen 10 000 työttömän vähenemä merkitsee arviolta 200–250 miljoonan euron vuotuista säästöä työttömyysturvamenoissa ja lisätuloja verotuloihin. Marraskuun kehityksen jatkuessa valtiovarainministeriön budjettiennusteet voivat osoittautua liian pessimistisiksi.
Kotitalouksille parantuva työllisyystilanne näkyy luottamuksen kasvuna. Kuluttajabarometri on noussut kolmena peräkkäisenä kuukautena, ja erityisesti oman talouden näkymiin suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin. Tämä voi ennakoida yksityisen kulutuksen piristymistä ensi vuonna.
Sijoittajien kannalta positiivinen työmarkkinakehitys tukee kotimarkkinayhtiöiden näkymiä. Helsingin pörssin yleisindeksi on noussut marraskuussa 4,2 prosenttia, ja erityisesti kuluttajapalveluyhtiöt ovat menestyneet hyvin. Analyytikot arvioivat, että parantuva työllisyys voi nostaa suomalaisten yhtiöiden tulosennusteita vuodelle 2026.
Neuvottelukierros käynnistyy tammikuussa
Seuraava työmarkkinakierros käynnistyy virallisesti tammikuussa 2026. Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton väliset neuvottelut toimivat perinteisesti suunnannäyttäjänä muille aloille.
Valtakunnansovittelija on kutsunut osapuolet epävirallisiin tunnusteluihin jo joulukuun puolivälissä. Tavoitteena on kartoittaa mahdollisuudet laajempaan koordinaatioon, joka muistuttaisi aiempien vuosien kilpailukykysopimuksia.
Avoimia kysymyksiä ovat erityisesti työaikajoustot, paikallisen sopimisen laajuus ja mahdolliset toimialakohtaiset erityisjärjestelyt. Vientiteollisuus painottaa kustannuskilpailukyvyn säilyttämistä, kun taas julkisen sektorin liitot nostavat esiin henkilöstöpulan ja palkkauksen jälkeenjääneisyyden.
