Lauantaina 21. marraskuuta 2026Talous, yritykset ja pörssi ilman maksumuuria

Teknologiateollisuus vaatii kunnianhimoisempaa EU:n digisääntelyn keventämistä

Teknologiateollisuus ry:n mukaan EU:n tekoäly-, data-, tietosuoja- ja kyberturvallisuussääntöjen yhteisvaikutus on yrityksille raskas. Liitto vaatii, että Suomi ajaa EU-neuvotteluissa nykyistä kunnianhimoisempaa yksinkertaistamista Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Talousmedia ·

Teollisuusrobotti työskentelee suojahäkin sisällä konepajan hallissa marraskuisena iltapäivänä.
Kuvituskuva: tekoäly

Lyhyesti

  • Teknologiateollisuus ry vaatii, että Suomi ajaa EU:ssa nykyistä kunnianhimoisempaa digitaalisen sääntelyn keventämistä Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
  • Liiton mukaan sääntelyn ennakoitavuus on erityisen tärkeää yritysten investointien kannalta.
Liiton vaatima siirtymäaika
vähintään
12kuukautta
komission ehdotuksessa 6 kuukauden lykkäys
ENISA:n lakisääteiset tehtävät
vähintään
140
Pk-yritysten osuus jäsenistä
yli
90%
Tietosuojailmoituksen määräaika
72tuntia
nykyisen raportoinnin perusta

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että EU:n digitaalisen sääntelyn yksinkertaistamisen pitää olla nykyistä kunnianhimoisempaa. Liitto pitää komission ehdotusten päätavoitetta, Euroopan kilpailukyvyn vahvistamista sääntely-ympäristöä yksinkertaistamalla, teollisuuden näkökulmasta erittäin kannatettavana. Juuri tästä syystä yksinkertaistamistoimien on liiton mukaan oltava kunnianhimoisempia. Suomen pitäisi liiton mukaan edistää tätä EU:n jatkoneuvotteluissa. Lausunnon allekirjoitti liiton johtava asiantuntija Joonas Mikkilä.

Mistä on kyse

Lausunto koskee Euroopan komission niin sanottuja omnibus-ehdotuksia. Omnibus tarkoittaa pakettia, jolla muutetaan kerralla useita säädöksiä. Digiomnibus koskee digitaalista lainsäädäntöä ja tekoälyomnibus EU:n tekoälyasetuksen toimeenpanoa. Liiton mukaan ehdotuksilla pyritään vähentämään yrityksille ja viranomaisille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa.

Liiton mukaan esitetty kokonaisuus on kuitenkin vielä varsin maltillinen. Lausunnossa todetaan: "Yrityksille keskeinen ongelma on velvoitteiden kasautuminen." Liiton mukaan samanaikaisesti sovellettavissa tekoäly-, data-, tietosuoja- ja kyberturvallisuussäännöksissä yksittäiset velvoitteet voivat olla perusteltuja, mutta niiden yhteisvaikutus on raskas. Vaatimusten osittainen päällekkäisyys ja epäselvät rajapinnat ovat liiton mukaan lisänneet oikeudellista epävarmuutta, kasvattaneet kustannuksia ja hidastaneet uusien ratkaisujen käyttöönottoa.

Liiton keskeiset vaatimukset

  • Kiinteät aikataulut: suuririskisten tekoälyjärjestelmien sääntöjen soveltaminen alkaisi liiton esityksen mukaan tekoälyasetuksen liitteen III järjestelmissä joulukuussa 2027 ja liitteen I järjestelmissä elokuussa 2028.
  • Pidempi siirtymäaika: komissio ehdottaa tiettyjen avoimuusvelvoitteiden lykkäämistä kuudella kuukaudella. Liitto haluaa vähintään 12 kuukauden siirtymäajan, joka koskisi sekä tekoälyn tarjoajia että käyttöönottajia.
  • Valmistajien oikeus dataan: valmistajilla pitäisi liiton mukaan olla nimenomainen oikeus käyttää verkkoon liitettyjen tuotteidensa tuottamaa dataa esimerkiksi tuotekehitykseen, laadunvarmistukseen ja turvallisuuteen.
  • Yksi ilmoitus: tietoturvapoikkeamista pitäisi voida ilmoittaa yhdellä yhteisellä ilmoituksella, jolla on yhdenmukaiset määräajat. Nykyinen malli rakentuu liiton mukaan tietosuoja-asetuksen 72 tunnin määräajan varaan, ja sitä täydentävät muiden säädösten ilmoitukset.

Liitto huomauttaa myös, että EU:n kyberturvallisuusvirastolla ENISA:lla on jo vähintään 140 lakisääteistä tehtävää. Jos virastolle annetaan uusi laaja vastuu ilmoitusjärjestelmästä, sen nykyiset tehtävät pitäisi liiton mukaan tarkastella kokonaisuutena ja arvioida, missä tehtäviä voidaan karsia tai priorisoida uudelleen.

Kenen ääni kuuluu

Liiton verkkosivujen mukaan Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja on Vaisalan Ville Voipio. Liiton jäsenistä yli 90 prosenttia on pieniä tai keskisuuria yrityksiä.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä

Lausunnossa todetaan: "Sääntelyn ennakoitavuus on erityisen tärkeää investointien kannalta." Liiton mukaan digitaalisten ratkaisujen kehitys- ja sertifiointiprosessit kestävät usein vuosia, joten epäselvät soveltamispäivät nostavat yritysten riskiä.

Pienelle tai keskisuurelle teknologiayritykselle kysymys on konkreettinen. Jos aikatauluista ei päätetä ajoissa, yritykset joutuvat liiton mukaan valmistautumaan alkuperäisiin määräaikoihin epävarmuuden vallitessa. Se voi tarkoittaa turhaa työtä ja kustannuksia.

Seuraavaksi kannattaa seurata, hyväksyykö EU tekoälyasetuksen aikataulumuutokset erillisenä kokonaisuutena, kuten liitto toivoo, ja kuinka pitkiksi siirtymäajat lopulta muodostuvat.