Suomalaisyritysten investointiaste on kivunnut selvästi EU:n keskiarvon yläpuolelle. Finnveran tuoreimpien laskelmien mukaan ero unionin keskitasoon on kasvanut merkittäväksi, kun teollisuuden ja teknologia-alan suurhankkeet ovat vauhdittaneet investointibuumia.
Investointiaste nousi 24 prosenttiin BKT:sta
Suomalaisten yritysten kiinteät investoinnit suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittivät vuonna 2024 ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen 24 prosentin rajan. EU-maiden keskiarvo liikkuu samanaikaisesti noin 21–22 prosentin tuntumassa.
Ero selittyy erityisesti muutamilla massiivisilla teollisuushankkeilla. Metsäteollisuuden biotuotetehtaat, akkumateriaalien tuotantolaitokset sekä puolijohdeteollisuuden laajennukset ovat tuoneet Suomeen useiden miljardien eurojen edestä pääomia kuluneen kahden vuoden aikana.
Finnveran tilastojen mukaan sen omien rahoituspäätösten arvo nousi vuonna 2024 ennätykselliseen 3,8 miljardiin euroon, mikä on 34 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Erityisesti pk-yritysten investointirahoituksen kysyntä on kasvanut voimakkaasti.
Teollisuusinvestointien lisäksi myös kone- ja laiteinvestoinnit ovat kääntyneet kasvuun usean hiljaisen vuoden jälkeen. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan koneinvestoinnit kasvoivat vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä 8,3 prosenttia edellisvuodesta.
Vihreä siirtymä ajaa investointiaaltoa
Investointibuumin taustalla vaikuttaa useiden tekijöiden yhteisvaikutus. Euroopan vihreän siirtymän rahoituspaketit, kansalliset tuet sekä geopoliittinen tarve siirtää tuotantoketjuja lähemmäs Eurooppaa ovat luoneet otollisen maaperän suurhankkeille.
Suomi on onnistunut houkuttelemaan erityisesti akkuarvoketjun investointeja. Vaasan seudulla toimiva akkuklusteri on kasvanut Euroopan merkittävimmäksi, ja alueelle on ilmoitettu viimeisen kahden vuoden aikana yli kahden miljardin euron edestä uusia hankkeita.
Myös datakeskusinvestoinnit ovat jatkuneet vahvoina. Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevat konesalit houkuttelevat kansainvälisiä teknologiajättejä, joiden investointipäätökset ovat tuoneet Suomeen arviolta 1,5 miljardia euroa vuosina 2023–2024.
Finnveran Rantala: ”Suomi on nyt kiinnostava sijoituskohde”
”Olemme nähneet merkittävän muutoksen kansainvälisten sijoittajien kiinnostuksessa Suomea kohtaan. Erityisesti puhtaan teknologian ja energiasektorin hankkeet vetävät pääomia”, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.
Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila vahvistaa trendin. ”Investointiaste on historiallisen korkea suhteessa BKT:hen. Tämä on tervetullut käänne vuosien varovaisen kehityksen jälkeen”, Urrila toteaa.
Hän muistuttaa kuitenkin, että osa buumista selittyy muutamilla suurilla yksittäishankkeilla. ”Laajapohjainen investointien kasvu edellyttää, että myös pk-sektori aktivoituu voimakkaammin. Siellä näemme toistaiseksi maltillisempaa kehitystä.”
Positiiviset vaikutukset heijastuvat työmarkkinoille
Investointien työllisyysvaikutukset ovat jo nähtävissä. Rakennusalan työllisyys on kääntynyt loivaan nousuun syksyn aikana, ja teollisuuden avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut 12 prosenttia edellisvuodesta.
Teknologiateollisuuden arvion mukaan pelkästään vihreän siirtymän investoinnit luovat Suomeen 25 000–30 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Suurin osa näistä syntyy Pohjanmaalle, Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin.
Sijoittajille investointibuumi näkyy suomalaisten teollisuusyhtiöiden parantuneina näkyminä. Helsingin pörssin teollisuusindeksi on noussut alkuvuodesta 14 prosenttia, mikä ylittää selvästi Euroopan laajuisen kehityksen.
Kilpailu kovenee – tukipolitiikka ratkaisee jatkon
Investointikehityksen jatkuminen ei ole itsestäänselvyys. Yhdysvaltojen IRA-tukipaketti ja EU:n oma teollisuusstrategia kilpailevat samoista hankkeista, ja Suomen asema ratkotaan tulevien vuosien tukipäätöksissä.
Hallituksen joulukuussa julkistama teollisuuden investointituki, arvoltaan 600 miljoonaa euroa vuosille 2025–2027, pyrkii vastaamaan kansainväliseen kilpailuun. Tuen ehdot ja kohdentaminen tarkentuvat vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä.
Seuraava merkittävä virstanpylväs on helmikuussa odotettava päätös akkutehdas Northvoltin mahdollisesta laajennusinvestoinnista Suomeen. Hankkeen kokonaisarvo olisi toteutuessaan jopa 1,2 miljardia euroa.
