Tilastokeskuksen tuoreet luvut paljastavat historiallisen käänteen: Suomen inflaatio painui marraskuussa miinukselle. Kuluttajahinnat olivat 0,1 prosenttia matalammat kuin vuotta aiemmin, mikä merkitsee ensimmäistä negatiivista vuosimuutosta sitten vuoden 2020 koronakriisin. Käänne haastaa sekä Suomen Pankin että EKP:n rahapolitiikan perusoletukset.
Hintojen lasku konkretisoitui marraskuussa
Tilastokeskus julkaisi 20. joulukuuta kuluttajahintaindeksin marraskuun 2025 tiedot, jotka osoittavat vuosimuutoksen painuneen −0,1 prosenttiin. Lokakuussa inflaatio oli vielä niukasti positiivinen 0,2 prosentissa, joten käänne tapahtui vain kuukauden aikana.
Indeksilukema marraskuussa 2025 oli 115,1 pistettä, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 115,2. Käytännössä tämä tarkoittaa, että keskimääräinen suomalainen kuluttajakori maksoi noin euron vähemmän jokaista sataa euroa kohden verrattuna marraskuuhun 2024.
Kuukausimuutos lokakuusta marraskuuhun oli niin ikään negatiivinen, −0,2 prosenttia. Tämä kertoo siitä, että hintojen laskupaine ei rajoitu vain vertailuajankohtaan, vaan hinnat todella alenivat myös lyhyellä aikavälillä.
Erityisen voimakasta laskua nähtiin energiahinnoissa ja elintarvikkeissa. Sähkön hinta oli marraskuussa keskimäärin 15 prosenttia alempi kuin vuotta aiemmin, ja polttoaineiden hinnat olivat laskeneet noin 8 prosenttia. Ruokakorin hinta oli puolestaan alentunut keskimäärin 2,3 prosenttia.
Euroalueen hintakehitys kulkee eri suuntaan
Suomen negatiivinen inflaatiolukema erottuu selvästi euroalueen yleiskuvasta. Eurostatin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli marraskuussa 2,3 prosenttia, eli Suomen ja euroalueen keskiarvon välinen ero on peräti 2,4 prosenttiyksikköä.
Ero selittyy useilla Suomelle ominaisilla tekijöillä. Suomen energiamarkkinat ovat pohjoismaisen sähköpörssin kautta alttiimpia vesivoimatilanteelle, ja vuoden 2025 syksy on ollut erityisen sateinen. Lisäksi Suomen vähittäiskaupan kova hintakilpailu on painanut elintarvikkeiden hintoja alaspäin nopeammin kuin muualla Euroopassa.
Myös asumiskustannusten kehitys poikkeaa. Suomessa vuokrien nousu on hidastunut merkittävästi asuntomarkkinoiden ylikapasiteetin vuoksi, kun taas monissa Etelä-Euroopan maissa vuokrainflaatio on edelleen korkealla tasolla.
Suomen Pankin pääjohtaja: ”Deflaatioriski on otettava vakavasti”
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kommentoi lukuja varovaisesti mutta selväsanaisesti. ”Yhden kuukauden negatiivinen inflaatiolukema ei vielä tarkoita pysyvää deflaatiota, mutta signaali on otettava vakavasti. Suomen talouden heikko kysyntätilanne näkyy nyt hinnoissa”, Rehn totesi Suomen Pankin tiedotustilaisuudessa.
Rehn korosti, että EKP:n rahapolitiikka on mitoitettu koko euroalueen tilanteen mukaan. ”Suomen poikkeava hintakehitys asettaa meille erityisiä haasteita. Kun euroalueen inflaatio on edelleen tavoitteen yläpuolella, korkojen lasku etenee hitaammin kuin Suomen talous ehkä tarvitsisi”, hän analysoi.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus näkee tilanteessa sekä riskejä että mahdollisuuksia. ”Lievä deflaatio voi lyhyellä aikavälillä tukea kotitalouksien ostovoimaa, kun palkat eivät ole vielä ehtineet sopeutua alaspäin. Pidemmällä aikavälillä riski on kuitenkin siinä, että kuluttajat alkavat lykätä hankintojaan odottaen alempia hintoja”, Lehmus varoitti.
Kuluttajalle helpotusta, mutta velalliselle uusi haaste
Tavalliselle kuluttajalle marraskuun hintakehitys merkitsee konkreettista helpotusta. Keskituloisen palkansaajan ostovoima paranee, kun hinnat laskevat mutta palkat pysyvät ennallaan. Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan sopimuspalkat nousivat tammi-syyskuussa 3,1 prosenttia, joten reaaliansioiden kasvu on nyt poikkeuksellisen vahvaa.
Esimerkiksi nelihenkinen perhe, jonka ruokamenot ovat 800 euroa kuukaudessa, säästää noin 18 euroa kuussa pelkästään elintarvikkeiden hintojen laskun ansiosta. Sähkölaskussa säästö voi olla sähkölämmitteisessä omakotitalossa jopa 50–100 euroa kuukaudessa verrattuna vuodentakaiseen.
Asuntovelallisille tilanne on monimutkaisempi. Euriborkorot ovat laskeneet vuoden aikana noin prosenttiyksikön, mikä keventää lainanhoitokuluja. Toisaalta asuntojen hinnat ovat edelleen laskussa monilla alueilla, joten asuntovarallisuuden arvo heikkenee. Negatiivinen inflaatio tarkoittaa myös sitä, että velan reaaliarvo ei enää sula inflaation mukana.
Sijoittajan näkökulmasta deflaatioympäristö suosii korkosijoituksia ja defensiivisiä osakkeita. Suhdanneherkät toimialat, kuten rakentaminen ja kulutustavarakauppa, kärsivät tyypillisesti eniten deflaatio-odotuksista.
Joulukuun luvut ratkaisevat trendin suunnan
Tilastokeskus julkaisee joulukuun 2025 inflaatiotiedot 20. tammikuuta 2026. Analyytikot odottavat mielenkiinnolla, vahvistuuko negatiivinen trendi vai jääkö marraskuun lukema yksittäiseksi poikkeamaksi.
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu arvioi, että joulukuussa palataan todennäköisesti niukasti positiiviselle puolelle. ”Joulumyynnin ajoitus vaikuttaa kuukausivertailuun, ja viime vuonna joulukuu oli hinnoittelultaan poikkeuksellisen maltillinen. Ennustamme joulukuun inflaatioksi +0,1–0,2 prosenttia”, Koivu ennakoi.
Suomen Pankki päivittää oman inflaatioennusteensa maaliskuussa 2026. Keskeinen kysymys on, alentaako pankki vuoden 2026 inflaatioennustettaan nykyisestä 1,2 prosentista lähemmäs nollaa vai jopa sen alle.
