Suomen tavaravienti Kiinaan on romahtanut dramaattisesti syksyn aikana. Syyskuun vientiluvut osoittavat 30 prosentin pudotusta vuodentakaiseen verrattuna, kun kasvava protektionismi ja geopoliittiset jännitteet rapauttavat perinteisiä kauppasuhteita. Kehitys uhkaa erityisesti metsäteollisuutta ja teknologiasektoria, jotka ovat olleet Suomen Kiinan-viennin selkäranka.
Vientiluvut sukeltavat historiallisen nopeasti
Tullin tuoreiden tilastojen mukaan Suomen tavaravienti Kiinaan laski syyskuussa 2025 noin 30 prosenttia verrattuna syyskuuhun 2024. Euromääräisesti pudotus tarkoittaa satojen miljoonien eurojen menetystä kuukausitasolla.
Romahdus on poikkeuksellisen jyrkkä, sillä vielä alkuvuodesta 2025 vienti Kiinaan oli laskussa maltillisemmin, noin 10–15 prosentin vuosivauhtia. Syksyn aikana alamäki on kuitenkin kiihtynyt merkittävästi.
Eniten ovat kärsineet metsäteollisuuden tuotteet, erityisesti sellun ja paperin vienti. Myös koneiden ja laitteiden sekä elektroniikan vienti on supistunut tuntuvasti. Kiina on perinteisesti ollut Suomen viidenneksi suurin vientimaa, mutta nyt sen merkitys on kutistumassa nopeasti.
Tammi-syyskuun kumulatiivinen vienti Kiinaan jää arviolta 15–20 prosenttia edellisvuotta pienemmäksi, mikä tarkoittaa yli miljardin euron pudotusta vuositasolla.
Protektionismi ja geopolitiikka kärjistävät tilannetta
Viennin romahduksen taustalla on useita toisiaan vahvistavia tekijöitä. Kiinan talouskasvu on hidastunut merkittävästi, ja maan sisäinen kysyntä on heikentynyt erityisesti kiinteistösektorin kriisin seurauksena.
Merkittävämpi tekijä on kuitenkin kauppapolitiikan kiristyminen. Kiina on viime vuosina lisännyt kotimaisen tuotannon suosimista ja asettanut uusia kaupan esteitä länsimaisille tuotteille. Samaan aikaan EU:n ja Kiinan väliset suhteet ovat kiristyneet, mikä on johtanut molemminpuolisiin kaupparajoituksiin.
Erityisesti EU:n päätös asettaa lisätulleja kiinalaisille sähköautoille on saanut Kiinan vastaamaan omilla toimillaan. Vaikka Suomi ei itse valmista merkittäviä määriä sähköautoja, vastatoimet kohdistuvat laajasti eurooppalaisiin tuotteisiin.
Elinkeinoelämä vaatii pikaisia toimia
”Tilanne on erittäin huolestuttava suomalaiselle vientiteollisuudelle. Kiina on ollut strategisesti tärkeä markkina, ja nyt näemme vuosien työn valuvan hukkaan”, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija kauppapolitiikan kysymyksissä.
Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja on korostanut, että alan yritykset joutuvat nyt etsimään korvaavia markkinoita kiihtyvällä tahdilla. ”Olemme jo pitkään diversifioineet vientiämme, mutta Kiinan kokoista markkinaa ei korvata hetkessä. Puhutaan miljardiluokan vuosikaupasta.”
Teknologiateollisuuden edustajat ovat puolestaan nostaneet esiin huolen siitä, että suomalaiset yritykset menettävät jalansijaa pysyvästi. ”Kun kauppasuhteet katkeavat, niiden uudelleenrakentaminen vie vuosia tai jopa vuosikymmeniä”, toteaa alan etujärjestön asiantuntija.
Sijoittajat ja yritykset joutuvat sopeutumaan
Viennin romahdus heijastuu suoraan pörssiyhtiöiden tuloksiin. Erityisesti UPM-Kymmene ja Stora Enso ovat raportoineet Aasian-myynnin heikkenemisestä. Konecranesin ja Wärtsilän kaltaiset konepajat ovat niin ikään varoittaneet Kiinan markkinoiden haasteista.
Sijoittajille tilanne merkitsee kasvavaa epävarmuutta suomalaisissa vientiyhtiöissä. Analyytikot arvioivat, että Kiina-riippuvaisten yhtiöiden tulosennusteita joudutaan tarkistamaan alaspäin loppuvuoden aikana.
Pk-sektorilla vaikutukset ovat vielä rajumpia. Monet pienemmät vientiyritykset ovat täysin riippuvaisia Kiinan markkinoista, eikä niillä ole resursseja nopeaan uudelleensuuntautumiseen. Konkurssiriski kasvaa erityisesti alihankintaketjuissa.
Työllisyysvaikutukset alkavat näkyä ensi vuoden aikana. Varovaiset arviot puhuvat tuhansista työpaikoista, jotka ovat vaarassa erityisesti metsä- ja teknologiateollisuudessa.
EU-tason neuvottelut ratkaisevassa asemassa
Suomen hallitus on ilmoittanut ajavansa EU:ssa rakentavaa dialogia Kiinan kanssa. Ulkoministeriön mukaan tavoitteena on välttää kauppasodan kärjistyminen entisestään.
Seuraava merkittävä etappi on EU:n ja Kiinan välinen huippukokous alkuvuodesta 2026. Sitä ennen molemmat osapuolet arvioivat voimassa olevien kaupparajoitusten vaikutuksia.
Suomen elinkeinoelämä toivoo konkreettisia tuloksia nopeasti. ”Emme voi odottaa vuosikausia. Jokainen kuukausi, jonka vienti on poikki, heikentää suomalaisten yritysten asemaa pysyvästi”, varoittaa Keskuskauppakamarin edustaja.
