Suomen vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä, kertoo Tilastokeskus. Käänne merkitsee, että Suomen vienti ylitti tuonnin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, mikä vahvistaa talouden perustekijöitä ja antaa toivoa kestävämmästä kasvusta.
Vienti vetää tuontia kovemmin
Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan Suomen vaihtotase oli ylijäämäinen heinä–syyskuussa 2025. Vaihtotase mittaa kansantalouden ulkomaisten liiketoimien saldoa eli käytännössä sitä, ansaitsemmeko ulkomailta enemmän kuin sinne maksamme.
Ylijäämä tarkoittaa, että tavaroiden ja palveluiden vienti sekä ulkomailta saadut tulot ylittivät vastaavat menot. Tämä on merkittävä muutos, sillä Suomen vaihtotase on ollut alijäämäinen useiden vuosien ajan energiakriisin ja heikon vientikysynnän seurauksena.
Kolmannen neljänneksen käänne kertoo erityisesti vientiteollisuuden elpymisestä. Suomalaiset yritykset ovat onnistuneet kasvattamaan myyntiään kansainvälisillä markkinoilla samalla, kun tuontitarpeet ovat pysyneet maltillisina.
Vaihtotaseen ylijäämä vahvistaa Suomen ulkoista tasapainoa ja vähentää riippuvuutta ulkomaisesta rahoituksesta. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin korkotaso on edelleen historiallisesti korkealla.
Energiamarkkinoiden rauhoittuminen taustalla
Vaihtotaseen kääntyminen ylijäämäiseksi ei tapahtunut tyhjiössä. Taustalla vaikuttavat useat rakenteelliset muutokset, jotka ovat parantaneet Suomen kaupan tasapainoa viimeisen vuoden aikana.
Energian tuontilasku on pienentynyt merkittävästi verrattuna vuosien 2022–2023 kriisiaikaan. Venäjän energiasta irtautumisen jälkeen Suomi on löytänyt uusia hankintakanavia ja lisännyt kotimaista energiantuotantoa, mikä näkyy pienempänä tuontipaineena.
Samaan aikaan euroalueen talouskasvu on piristynyt maltillisesti, mikä on tukenut suomalaisten vientiyritysten kysyntää. Erityisesti teknologia- ja konepajateollisuus ovat raportoineet kasvavista tilauskannoista vuoden 2025 aikana.
Tilastokeskuksen arvio tilanteesta
Tilastokeskus korostaa, että vaihtotaseen ylijäämä on merkki talouden ulkoisen tasapainon paranemisesta. Julkaisun mukaan kolmannen neljänneksen luvut vahvistavat, että Suomen talouden lyhyen aikavälin perustekijät ovat vahvistuneet.
Tilastoviranomainen huomauttaa kuitenkin, että yksittäisen neljänneksen lukuihin tulee suhtautua varauksella. Vaihtotaseeseen vaikuttavat monet tekijät, kuten kausivaihtelut, yksittäiset suuret kaupat ja valuuttakurssien muutokset.
Merkittävää on kuitenkin trendin suunta. Jos ylijäämäkehitys jatkuu, se parantaa Suomen ulkoista nettovarallisuusasemaa ja vähentää maan haavoittuvuutta kansainvälisille rahoitusmarkkinahäiriöille.
Sijoittajille positiivinen signaali
Vaihtotaseen kääntyminen ylijäämäiseksi on sijoittajien näkökulmasta myönteinen uutinen. Ylijäämäinen vaihtotase tukee pitkällä aikavälillä euron vahvuutta ja parantaa Suomen luottokelpoisuutta kansainvälisillä markkinoilla.
Kotimaisille pörssisijoittajille uutinen kertoo erityisesti vientiteollisuuden paremmasta vedosta. Kone- ja laitevalmistajat, teknologiayritykset sekä metsäteollisuus hyötyvät tyypillisesti tilanteesta, jossa vienti vetää vahvasti.
Kuluttajien kannalta vaihtotaseen ylijäämä ei näy suoraan arjessa, mutta välillisesti se tukee talouden vakautta. Vahva ulkomaankauppa luo työpaikkoja ja verotuloja, mikä mahdollistaa julkisten palveluiden rahoittamisen kestävällä tavalla.
Asuntomarkkinoiden näkökulmasta positiivinen talouskehitys voi tukea luottamusta ja sitä kautta asuntokaupan elpymistä, vaikka korkojen lasku on ollut toistaiseksi hidasta.
Jatkuuko myönteinen kehitys vuonna 2026?
Keskeinen kysymys on, onko kolmannen neljänneksen ylijäämä yksittäinen poikkeus vai pysyvämmän käänteen alku. Vuoden 2025 viimeisen neljänneksen luvut julkaistaan alkuvuodesta 2026, ja ne antavat tärkeää lisätietoa trendin suunnasta.
Riskinä ovat edelleen geopoliittiset jännitteet, jotka voivat häiritä kansainvälisiä toimitusketjuja. Myös euroalueen talouskasvun mahdollinen hidastuminen heijastuisi suoraan suomalaisyritysten vientinäkymiin.
Tilastokeskus julkaisee seuraavan vaihtotasekatsauksen maaliskuussa 2026. Siihen mennessä selviää, vahvistuuko myönteinen kehitys vai jääkö kolmannen neljänneksen ylijäämä poikkeukseksi.
